Joku maksaa aina

Tiistai 12.5.2015 - Pia P

Eduskuntavaalien jälkeen alkoi hallituksen muodostaminen. Tällä kertaa vaalitulos vaikutti ja kolme suurinta eli kolme eniten ääniä saaneet puolueet alkoivat keskustella ja sopia hallitusohjelmasta. Moni jurputtaa kun kerrankin demokratia oikeasti puhuu. Kuulemma vaalivoittaja oli se, kuka sai eniten lisäpaikkoja- no ei ole, voittaja on se, joka sai eniten ääniä.

Nyt on jo alkanut kova poru tulevista leikkauksista ja muista säästötoimenpiteista. Vaikka hallitusohjelmaa ei ole vielä julkistettu. Työttömistä on kova huoli ja heiltä ei saa leikata mitään. Parempi huoli olisi, miksi meillä on näin paljon työttömiä ja miten heidät saadaan palkkatöihin Ja vielä sellaisella palkalla, jolla elää.  Eläkeläisiltä ei saa leikata mitään. No meillä on paljon hyvin toimeentuleviakin eläkeläisiä, joilla suuret pääoma ja eläketulot. Ei kaikki eläkeläiset ole köyhiä ja sairaita eikä huollettavia. Lapsiperheiltä ei saa leikata mitään. No kaikki lapsiperheet eivät todellakaan tarvitse esim. lapsilisiä.

Paljon on porua, että yleensä leikataan ja vieläpä niin paljon. No, ihan siksi kun ne on niin ilkeitä ja pahoja? Ihan kiusallaan?

Vai voisko olla syy, että rahat on loppu ja velkaa joudutaan ottamaan liian paljon elämiseen ja jopa kaikkeen kivaan? 

Jos haluamme pelastaa kansainvälisiä pankkeja, joka tekee roisia voitonhakua rahoittamalla ylivelkaisia maita, pitää olla valmis se maksamaan. Joka repimällä se raha omalta kansalta tai ottamalla velkaa, että voimme maksaa muiden maiden velkoja. Velkaa, joka jää lastenlapsille maksettavaksi. 

Jos haluamme, että korkea sosiaaliturvamme on kaikille käytettävissä, niin joko sitä leikataan kaikilta- myös kantasuomalaislta- , että meillä on varaa tähän tai sitten otamme velkaa lisää. Tarkoitan tällä Suomessa ulkomaisten työssä kävijöiden perheiden kotimaassa saaviin etuuksiin, esim. Kotihoitotuki, lapsilisät ja työttömyystuki kun täällä työt loppuvat.

Jos  haluamme antaa vuosittain, tutkitusti usein toimimattomaan, kehitysapuun yli miljardin vuodessa, niin sekin on jostain pois ja otamme sen velkaa. 

Jos haluamme pelastaa maailman ilmaston kurittamalla tekemällä omaa kansaa ja Suomen teollisuutta ja taloutta alasajavaa sopimuksia, pitää senkin joku maksaa. Sen maksaa kuluttajat ja työttömäksi joutuvat työntekijät kun toimintoja siirretään maihin, jotka eivät sovi itseään taloudellisesti kurittavia sopimuksia.

Suomessa on ilmaisia asioita vähän. Joku aina maksaa. Monelle on helppo vaatia ja haluta vaikka mitä, kun yhteiskunta, valtio ja kunta maksaa sen tai vastaa siitä. Mutta joku maksaa sen! Verorahoilla tai lainaraha. Tai jostakin se on pois.

Meillä alkaa olla valintojen aika. Mistä voimme luopua, mistä voimme nipistää -Sinä ja minä?

Luovunko minä helatorstain vapaasta? Olenko valmis, että minulle yhteiskunnalta tulevaa rahaa leikataan? Olenko valmis, että virkamiehiä vähennetään johtajatasolta? Olenko valmis, että kehitysavusta leikataan? Olenko valmis, että esim isot, voittoa tuottavat yritykset eivät saa vuodesta toiseen isoja kehitysrahoja? Esimerkkejä voi miettiä ja listata loputtomiin.

Vai sanotko: eeei, minulta ei saa viedä mitään, saavutetut edut on pidettävä?

Maksakoon tulevat sukupolvet Sinun yltäkylläisen elämäsi  ja halusi? 

jk. Miksi yltäkylläinen-sana? Jos vertaamme elämäntasoamme moneen muuhun maahan, niin ei meillä ole hätää, vaikka nipistetään.

Miksi ajattelen, että Sinulta ja minulta on varaa nipistää? Luet tätä netistä eli Sinulla mahdollisuus,todennäköisesti omasta laitteesta, tietoverkkoon. Sinulla on todenäköisesti koti, mahdollisuus kulkea omalla autolla tai joukkoliikenteellä, omistat vaatteita ja tavaroita ja saat jostain rahaa - työstä, eläkkeestä tai tuesta. 

Tämän jorinan voi tiivistää näin: meidän pitää ymmärtää mistä päätöksen teon raha tulee ja mihin se menee. Joku maksaa aina.

Rautalammille pakolaisia

Keskiviikko 6.5.2015 klo 13.43 - Pia P

Minulta on kysytty kantaa Rautalammin haluun ottaa pakolaisia. Kysytäänkö siksi, että olen perussuomalainen vai siksi, että olen asunut pitkään Rautalammilla?

Olen vastanut, että Rautalammin päättäjät tekevät omat ratkaisunsa, sitä kunnioitetaan. Ja hyvähän on, että kiintiöpakolaiset saavat kotipaikkakuntansa - tälläkin hetkellä kongolaisia on vaikea saada mihinkään kuntaan.

Paikkalehdessä oli juttua pakolaisinfo -illasta. Rautalampi haluaa, että lähikunnat osallistuvat taakan jakoon.

Kunnan pitää tehdä sellaisia päätöksiä, minkä pystyvät itse kantamaan.

Vetoamalla Ylä-Savon tapaan on täysin väärin. Siellä kunnat sopivat ensin yhteistyöstä ja sen jälkeen päätettiin ottaa kimpassa pakolaisia. Rautalammin malli on, että Rautalampi päättää ja sen jälkeen ottaa pakolaisia. Ja sitten lähikunnat pyydetään maksamaan kustannuksia.

Suonenjoen kaupunki on niin syvällä suossa, ettemme pysty muiden kuntien päätöksiä rahoittamaan. Suonenjoen kaupungilla on vielä oma päätös voimassa pakolaislasten ottamisesta Vanhalle mäelle, joten me emme ole tekemässä muita päätöksiä.

Toinen asia mikä pisti silmään lehtijutussa oli raha. Valtio maksaa pakolaisten kustannuksia ja Rautalammin laskelmien mukaan sitä rahaa tulee jopa ylimääräristä. Hyvä heille, muille kunnille sitä ei ole jäänyt vaan monet kaupungit ovat jopa lopettaneet pakolaisten vastaanottamisen kun rahat ei riitä siihenkään.  Miksiköhän muut kunnat ei kilvan halua tälläsitä mahdollisuutta talouden paikkaamiseen?

Oikeita kustannusta luvattiin vuoden päästä. Hehän ovat rautalampilaisia sitten! Miten jonkun asukasryhmän hintaa aletaan sitten laskemaan ja kertomaan? Jos heistä onkin paljon suurempi rahan meno kuin mitä nyt kerrotaan, niin mitä sitten? He ovat kuntalaisia, ei olisi missään mielessä oikein sanoa vaikka kolmen vuoden päästä, että nyt sitten muutatte pois kun olette miinusmerkkisiä rahan puolesta kunnalle... Pöyristyttävä ajatus!

Miksi Rautalampi ei voi puhua totta kuntalaisille? Pakolaisten vastaanottaminen maksaa kunnallekin paljon, he tarvitsevat asuntoja ja paljon tukitoimia moneltakin taholta. Miksi nämä totuus asiat verhtotaan lupauksiin, että muut kunnat maksavat puuttuvan osuuden ja se on hyvää bisnestä.

On oikein kertoa, että Suomella on kansainväliset sopimukset ja Rautalampi haluaa kantaa osansa pakolaisten asuttamisessa- kun kunnassa on ilmeisesti ylimääräistä rahaa.Valtion tuen riittävyydestä on ihan tutkimustuloksia.

Ihmettelen tätä vastakkain asettelun halua, lehtijutussakin oli, että illan vetäjät ei tarvinnut hikeä pyyhkiä otsalta. Siis kenen takia? Oliko pettymys, ettei esim. perussuomalaiset ole vastaan? Rautalammillakin on perussuomalaisia, kukaan heitä tuntevia ei voi sanoa heitä rasistiksi.

Rautalampi on jo kansainvälinen paikka. Ovet on ollut auki aina- molempiin suuntiin.

Pakolais -asia on jo maksanut Rautalammille. Osa viranhaltijat ja osa luottamushenkilöistä on päässyt tutustumisreissuille ympäri Suomea. Niitähän reissuja moni jo odottikin...

Kuntalaisten kannattaa seurata keneltä löytyy pakolaisille sopivia asuntoja tai muita tarvittavia kunnan rahalla ostettavia asioita.

Sosiaalitoimen harkinnanvaraiset toimeentulotuet ovat tietenkin salassa pidettäviä asioita, mutta niistä on jo muualta tullut kokemusta, että aiheuttaa eniten närää kanta-asujissa. Eli kaikkien tasapuolinen kohtelu vähentää vastakkain asettelua.

Kuten alussa kerroin, kantani on: pakolaisten vastaanottaminen on itsenäisen kunnan itsenäisiä päätöksiä ja sitä kunnioitetaan.

Vappupuheeni -Suonenjoen tori

Perjantai 1.5.2015 - Pia P

Arvoisa juhlakansa ja vapaapäivän ansainneet tai töissä olevat työn sankarit sekä muut läsnäolijat,

Kiitän puheenvuorosta, onhan kohtuullista, että Suomen suurin työväenpuolue - Perussuomalaiset-saa lopettaa puhekimaran.

Perussuomalaisia äänesti viime eduskuntavaalista työntekijät, työttömät ja eläkeläiset -naiset ja miehet-  Läpileikkaus Suomen kansasta. Olemme Suomen toiseksi suurin puolue eduskunnassa..

Perussuomalaiset on keskellä oleva kansan puolue, joka kerää molemmista puolilta ne hyvät asia.  

Perussuomalaiset ajavat Suomen ja suomalaisten asiaa. Perussuomalaiset haluavat, että lapsilla ja lapsenlapsillamme olisi Suomi, jossa voi elää ja asua. Me emme saa tuhlata luontovaroja tai rahaa tai ottaa velkaa tulevien polvien maksettavaksi.

Sama koskee myös Suonenjokea. Joku tekee joka tapauksessa sopeuttamispäätökset. Joko me Suonenjoen valtuutetut, jotka tunnemme oman kaupungin tai sitten leikkaukset ja lopettamiset tekevät muut- virkamiehet tai toisen kaupungin päättäjät.

Tehkäämme vastuullista politiikkaa ja olkaamme vastuullisia päättäjiä.. Tehkäämme avointa ja tasapuolista politiikkaa. Lapset ja vanhukset eivät voi olla ainoa säästökohde vuodesta toiseen.

Demokratia on ilmaista. Äänestäminen on ilmaista. Osallistukaa polittiikkaan ja päätöksen tekoon. Tulkaa valtuuston kokouksiin.

Tehdään yhdessä hyvä, tasa-arvoinen ja turvallinen Suonenjoki ja Suomi.

Pidemmittä jorinoitta, kiitos vapputorin järjestäjille ja osallistujille.

Hauskaa ja turvallista Vappua kaikille, kiitos!

Rahalla saa, muttei pääse

Tiistai 28.4.2015 - Pia P

Eduskuntavaaleissa paloi rahaa ja paljon. Puolueet, puolueen piirit ja yhdistykset, ammattiliitot yms sekä -ja varsinkin - ehdokkailla paloi rahaa.

Moni ehdokas laittoi paljon rahaa, osa jopa omaa rahaakin. Joilakin oli oma rahoitus 100€ ja muualta tullut rahoitus kymmeniä tuhansia. Jotkut ehdokkaat ottivat lainaakin vaalityöhön.

Mutta  pääsikö rahalla läpi? Ei aina. Onko vika ehdokkaassa, puolueessa vai runsaassa samantyyppisten ehdokkaiden tarjonnasta, ettei esim. 60 000 eurolla päässyt läpi Savo- Karjalassa?

Miten on mahdollista, että jotkut pääsee läpi eduskuntaan alle kymppitonnilla ja toinen ei lähes sadalla tuhannella?

Siihen ei varmasti löydy kattavaa vastausta. Sopiva puolue, asiapitoinen kamppanja ja uskottava polittiinen työ auttaa läpimenoa pienelläkin rahalla.  Siihen ei auttanut rahan lisäksi söpö puolueenjohtaja eikä stailattu kampanja. Monestakin paistoi läpi teennäisyys kun oli mietitty kohderyhmää yms. puhetapaa myöten -jopa vaatetuskin taisi olla stylistin maun mukaan.

Haluaisin nostaa vaalirahoituksesta pari seikkaa ylös....

Miksi ay-liitot antavat vaalirahoitusta siis tukea ehdokkaille? Ammattiliitot keräävät rahaa jäsenmaksuilla. Olisi hyvin reilua, että jäsen voisi raksia kyllä/ei haluan, että ehdokkaita tuetaan ja vieläpä kysymys "kyllä" jälkeen, mitä puoluetta.

Tiedän,että vaalitukiasiatkin päätetään jossain ammattiliitton instanssissa valituilla edustajilla. Kun on näin päätetty aina ennenkin... Tai joskus on näin päätetty, niin jatkossakin.

En hyväksy minkään liiton tms vaalitukia. 

Toinen asia mikä tuli mieleen vaalirahoista, että miettiiköhän kuntalaiset miten jollakin paikkakunnilla on varaa vaalikahviloihin ja yleensä mittaviin kampanjoihin? Kunnallisista luottamustehtävistä maksetaan luottamuspalkkioita ja siitä maksetaan ns. puoluevero eli joku prosenttimäärä (10-20%) kaikista palkkioista menee kunnallisen puolueyhdistyksen tilille. Eli kuntalaisten verorahoja siellä vaaliteltoilla, kahviloissa nautitaan. Jos on paljon valtuutettuja, on paljon luottamuspaikkoja ja siitä seuraa paljon luottamuspalkkioita. Ja siitä taas paljon vaalirahaa -vaikka reippaasti tarjotta isompaa ääneen reilusti kahvia kaikille.

Kolmantena kehoitan kaikkia käymään tutkimassa vaalirahoitus sivua. Ja miettimään onko hyvä asia, että joku voi laittaa kymmeniä tuhansia rahaa.

ja joku vaikka erityisen hyvä kansanedustaja -ehdokas ei saa tukea mistään, ei saa naamansa esille (tunnettavuus) eikä saa asiaansa esille, kun ei ole rahaa. Ja ei pääse läpi.

Mietinnän paikka on, että esim. Savo-Karjalan vaalipiirissä keskusta ja sen ehdokkaat laittoivat savon sanomien mainoksiin arvioiden 200 000 €. Perussuomalaisten piiri laittoi 400 €, PS puolue 800 €,  PS ehdokkaat noin 15 000 €. Ei ole kauhian vaikea arvata kummasta edelleen kirjoitetaan postiivisempia, kattavampia ja näkyvämpiä juttuja ao. lehdessä?

Erityisiä liitoksia

Torstai 16.4.2015 - Pia P

Kolme pointtia Siilinjärvi - Kuopio - Suonenjoki "Erityisestä kuntajakoselvityksestä"

1. Lähtökohta

Valtio velvoitti erityisiin kuntajakoselvityksiin erinäisiä isojen kaupunkien ympärillä olevia kaupunkeja. Kätilönä tässä ajatuksessa oli jyväskyläläinen ministeri ja apurina kuopiolainen pätkätyöläinen (sivuhuomautuksella, hän nyt on kunta-asiantuntijana taas eduskuntavaaliehdokaana).

Samoin huonolla olevasta kuntataloudesta pääsi mukaan selvityskierrokselle.

Isot keskuskaupungit haluavat ympärillä olevat veroeurot mukaan omaan päätöksen tekoon.

Kahden selvitysmiehen palkkiot maksoi valtio. Selvityskunnat ja - kaupungit maksoivat omat luottamushenkilöiden kokouspalkkiot ja matkakorvaukset. Kokouksia oli hyvin monta eri kokoonpanoilla, joten aikaa ja rahaa kului.

2, Lopputulos

Erityisen kuntajakoselvityksen selvitysmiehet saivat lopputuloksen, että kannattaa tehdä liitos. Missään tai kukaan selvittäjä ei ole tullut vielä muuhun lopputulokseen, joten loppulauselma ei aiheuttanut suurtakaan yllätystä.

Samalla kerrottiin, että toimeksiantoon kuului valmiin sopimuksen teko, joten sekin on nyt julkaistu. Seuraavaksi sopimus kerrotaan kuntalaisia. Tämä kierros oli ensin vain "muodollisena", jossa kuntalaisten vastauksien lukemiseen oli varattu muutama päivä ja kenties sopimuksen muutosneuvotteluihin 10 min?

Selvityksessä otettiin kantaa hyvinkin tarkkoihin yksityiskohtiin, esim. terveyskeskuksiin, hammaslääkärivastaanoton päiviin ja lukioverkkoon. Se oli hyvin outoa kesken SOTE ja koulu-uudistuksein aikana. Molemmat kaatuivat. Jos auki olevat asiat eli ne asiat joiden päätösvalta ei ole nykyisten tai tulevien kuntien vallassa jätettäisiin pois, olisi selvitys hyvin ohkainen paperipino.

Selvityksen pohjalta selvitysmiehet tekivät liitossopimus -esityksen. Ensin valtuutetuille sanottiin, että se on se. Piste. Äänestä voi vain kyllä tai ei sopimukselle. Nyt ohjausryhmän kokouksessa sanottiin, että aina voi neuvotella. Silti lopputulos taitaa olla sama. Sopimus on hyvin Kuopion mieleen eli heillä ei ole tarvetta neuvotella siitä.

Itse sopimus on hyvin avoin pohja. Siinä ei oteta kantaa mihinkään vaan yhdistyshallitus tekee lopulliset päätökset. Yhdistyshallitus tehtäisiin heti valtuustojen hyväksyessä sopimuksen ja olisi olemassa kuntavaaleihin 2017 asti. Yhdistyshallitukseen olisi tulossa 7 kuopiolaista, 5 siilinjärveläistä ja 3 suonenjokelaista. Demokraattiset päätökset tehdään enemmistöllä. Kova paikka mehdollisilla suonenjokelaisilla liitoshallituslaisilla neuvotella edes jotakin Suonenjoelle.

3, Erityisen erityistä

- Virallisen kapulakielen esimerkiksi käy "erityinen kuntajakoselvitys" , joka tarkoitaa oikeasti kuntaliitosselvitystä lopputulos tietäen. Jakaminen onkin yhdistämishalua.

- Yhdistyshallitus käyttää ylintä valtaa, joka menee yli valtuustojen. Mielenkiintoinen perustuslaillinen kohta, mutta jos itse valtuustot antavat vallan pois, niin se on mahdollista. Eli jos sopimus hyväksytään valtuustossa, valtuutetut antavat oman valtansa pois. Suonenjoen päätösvaltaa käyttää sen jälkeen 3 suonenjokelaista ja 12 toispaikkakuntalaista.

- Liitoshallitus voi aloittaa liittyvien kuntien YT- neuvottelut. Eli Suonenjoen ja Siilinjärven kuntatyöntekijät voidan vaikka irtisanoa. Viiden vuoden suoja-aika alkaisi kuntatyöntekijöillä vasta 1.1.2017. Yhdistyshallituksella olisi yli vuosi aikaa "säätää" liittyvien kuntien henkilöstömäärää. Kuopiossa on tarpeeksi työntekijöitä monen kunnan alueelle aikaisempien liitoksien takia ja heillä on suoja-aikaa 2023 asti.

- Suonenjoen pitää säästää vuoteen 2017 SOTE puolelta 5 miljoonaa euroa. Se tarkottaisi koko SOTE -puolen alasajamista lakivelvotteista huolimatta. Herää kysymys, että halutaanko Suonenjokea edes tähän kolmen kimppaan -on tehty niin korkea kynnys, ettemme sen yli pääse vaikka haluaisimme?

-  Kuntavaaleissa keväällä 2017 valittaisiin uuden Kuopion valtuusto. Suonenjokelaiset saisivaat äänet keskittämällä ehkä pari valtuutettua läpi silloin. Isot saappat jollekin tiedossa.

- Moni valtuutettu ilmoitti tämän kauden alussa, että nyt oli viimeinen kausi, Eli onko ihan sama mitä tapahtuu?

- Suonenjoen kuntataloutta tulee ajamaan alijäämäiseksi mittavat purkutalkoot. Ostamme jopa purettavia kiinteistöjä, Taseessa näkyy kunnan omistamat rakennukset omaisuutena, vastapainona velalle. Nyt kun puramme rakennuksia pois, Suonenjoen velkaisuus lisääntyy. Ja taas näyttää huonommalle.

Ja siitäpä pääsemme loppuajatukseen...

Mitä jos Suonenjoen valtuusto äänestää ei syksyllä liitossopimukseen? Siitä ei seuraa mitään. Mutta meidän taloudenhoitokyvystä seuraa. Jos emme pysty parantamaan kunnan taloutta, olemme seuraavaksi valtion pakkoliitos -menettelyssä taloudellisten syiden takia. Joku joutuu ottamaan meidät  Neuvotteluita silloin ei käydä, mutta ei niitä nytkään käydä.

Vaihtoehtoja on siis kaksi: liitos nyt vapaaehtoisesti tai myöhemmin pakolla- joku muu tekee ikävät ratkaisut meidän puolesta-  tai saada itse kuntatalous kuntoon. Lopputulos on sama. Molemmat hyvin rankkoja kuntalaisille ja kuntapalveluille.

Nyt pitäisi käydä arvokeskusteluja ja laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Kaikkea ei voi enää saada.

Ja minun mielipide...

Minusta pitäisi odottaa tulollaan oleva SOTE -ratkaisu, Se voi ratkaista monta asiaa jos päätösvalta viedään kunnilta siinä pois. 

Pöytäkirjan pitoa

Sunnuntai 29.3.2015 klo 9.40 - Pia P

Suonenjoen kaupungihallituksen esityslistalla maanantaina 30.3.2015 on tekemäni valitus.

Suonenjoen kaupunginhallitus pitää vastata eduskunnan oikeusasiamiehelle, miksi kokouksen pöytäkirjassa ei kerrota asian sisältöä, eikä päätöstä ole kirjoitettu pöytäkirjaan eikä sitä liitetty liitteeksi.

Mistä tässä asiassa on kyse? Suonenjoen uuden jäteveden puhdistamon siirtoviemärin rakennusurakasta.

Kerroin jo aikaisemmin selvitystyöstäni, missä yritin selvittää, miksi Iisveden järven pohjaan - uimarannan  ja venesataman eteen- oli ruoppaamalla upotettu siirtoviemäri eli paskapaska -putki .En löytänyt mistään tallennettua kokouspäätöstä, missä viemäri oli päätetty upottaa veteen.

Ainoa viittaus kaupungin pöytäkirjoissa oli ko. kokouskohta. Tein valituksen kirjaamistavasta.. Kokouksessa on viranhaltijan mukaan esitelty siirtoviemäri loppupään vaihtoehtolinjaukset. Yhtenä vaihtoehtona oli ollut kokouksessa esitellyissä papereissa - mitä ei liitettytty pöytäkirjaan- Iisveden pohja. Osa kokouksessa olleissta muistaa vain alkuperäisen ja muuallakin puhutun linajauksen eli Karsikonmäentien vieressä siis kuivalla maalla.

Kunnalliseen päätöksen tekoon kuuluu avoimuus. Jälkikäteen pitää pystyä todentamaan kuka, missä ja mitä päätti. Päätökset pitää olla hyvin valmisteluita. Päättäjien pitää pystyä etukäteen tutustua käsiteltävään asiaan.

Nyt päätösasiakirjat on merkkaamattomana papereina, jota voi lukea pyynnöstä kaupungin tiloissa. Pöytäkirjantarkastajat ei kuittaa liitteitä eikä edes lue niitä, jos niitä ei ole pöytäkirjan mukana.

Saas nähdä mikä on aikanaan eduskunnan oikeusasiamiehen päätös Suonenjoen kaupunginhallituksen pöytäkirjan pitotavasta.

_______

Kaupunginvaltuusto käsitteli maanantaina 23.3.2015 § 16  200 000 euroa lisämäärähakemusta kirjaston kellarin remonttiin eli arkiston siirtoon, vessan tekoon ja valojakin piti saada enempi. Tiukan säätökuurin aikana menee 500 000  euroa kaupungin rahoja johonkin, jonka esittelytapa ja laajuus voi tarkistaa pöytäkirjasta.

Se on kuulkaas suonenjokelaiset melkein saman verran kuin yhden veroprosentin tuotto vuodessa kaupungille. Meille perustellaan, että ne on eri rahoja, mutta samasta pussista ne tulee - Sinulta.

Sinulta otetuista veroista tai kaupungin ottamana lainana, jonka Sinä ja lapsesi maksavat. Nyt jo lapsenlapsenlapsetkin alkaa olla maksumiehenä.

Lisämäärärahan ansiosta meidän ei tarvitse käydä kerrosta ylempänä vessassa kun käymme taidenäyttelyssä kirjaston kellarissa. Maksakoon lapsemme tämäkin meille. Vaihtoehtona 200 000 € olisi saanut neljä hoitajaa vuodeksi esim. Vanhuksille.  Arvovalintoja! 

Savo- Karjalan Perussuomalaiset ehdokkaat

Maanantai 16.3.2015 - Pia P

Perussuomalaisten kansanedustaja Maria Lohela kirjoitti blokiinsa hyviä asioita kansanedustaja -kumppaneistaan vaalikauden lopuksi. Hieno asia, maailma tarvitsee positiivistä katsontakantaa. Aina voi sanoa kaikista ihmisistä ja asioista jotain hyvää.

Otan suoraan kopin ilmasta ja näin ennen vaaleja kerron Teille oman mielipiteeni, hyviä asioita Perussuomalaisten Savo- Karjalan ehdokkaista muutamalla sanalla.

Antikainen Sanna

Sanna on outokumpulainen nuori, äiti ja lähihoitaja. Tomera asioidenhoitaja. Pitkän linjan Perussuomalainen nuoresta iästä huolimatta.

Bogdanoff Eero

Eero on asiamies, rauhallinen ja luotettava palomies Joensuusta. Eero jutustelee rauhallisesti ja hoitaa rautaisella tyylillä asiat kohdilleen.

Gröhn Marja-Leena

Iloinen ja osaava PerusNainen Liperistä. Eteenpäin pyrkivä ja järkevä. Fanit ympärillä laulutaidon ja politiikan saralta.

Kaunisaho Ari

Kelpomies Keiteleeltä sai Pohjois-Savon piirin jäsenäänestyksessä toiseksi eniten ääniä -eikä ihme. Pidetty ja rauhallinen asiapitoisia pohdiskeluja esittävä mies. Ari on pitkänlinjan Perussuomalainen, joka tietää asiat ja silti kunnioittaa ja luottaa toistenkin kykyyn hoitaa asiat. Kaikille kannustava ja yhteistyökykyinen.

Kivelä Kimmo

Kansanedusta ja rovasti Kimmo on Vehmersalmesta Kuopiosta. Kimmon kanssa istumme sopuisasti vierekkäin Pohjois-Savon maakuntahallituksessa. Kimmo on monen asian ja alan asiantuntija. Osaa pitää hyvän kannustuspuheen- joka kuuluu kauas. Saa paljon kunnioitusta maakunnissa. Osaa jutella tavisten ja "herrojen" kanssa.

Kokko Osmo

Kansanedustaja ja yrittäjä Osmo on Joensuusta. Pitkän linjan Perussuomalainen. Ryhdikäs ja arvostettu poliitikko. Osmo tietää kokemuksesta paljon yrittäjäasioista.

Kolehmainen Jani

No Janihan on putkimies Pöljältä. Vaalikentillä EU -vaaleista tutuksi tullut konkari . Jani on jämpti ja rehellinen Perussuomalainen. Hyvin pidetty ja puhelias - tulee kaikkien kanssa juttuun. 

Kulin Sirpa

Sirpa on kuopiolainen konkaripoliitikko. Asiallinen ja todella asioihin paneutuva. Tietää mistä puhuu ja tekee mitä lupaa.

Kulmala Kari

Rääkkyläinen poliisi Kari on asiallinen  ja osaava mies. Hyvin kohtelias ja turvallinen. Viime kauden varakansanedustaja ei tarvitse hankkia arvovaltaa ja uskottavuutta tehtäviinsä, koska hän on jo sellainen.

Kyyrö Jarmo

Vahva metallimies Vieremältä. Se on hyvä luonnehdinta Jarmosta. Vahva myös henkisesti. Jarmo on isä ja aviomies. Jarmo on rehellinen ja pitää lupauksensa. 

Mikkonen Marjaana

Määrätietoinen Marjaana asuu nykyisin Kuopiossa. Marjaanalla on monta rautaa yhtäaikaa tulessa, työn ja harrastusten parissa. 

Oinonen Pentti

Peruspena on Suomen tunnetuin Pentti. Pentti pitää kantansa ja uskaltaa olla eri mieltä ja seisoo ryhdikkäästi oman asiansa kanssa. Syrjäseutujen puolustaminen, metsästys  ja maanpuolustus on Pentille sydämen asioita. Äänimäärät ja kaksi läpimenoa eduskuntaa kertoo, että asiat ovat monelle muullekin tärkeitä. Pentti asuu nykyisin Kuopiossa.

Paananen Pasi

Rauhallinen ja asiallinen Pasi asuu Varkaudessa. Monessakin asiassa se kuuluisa järjen ääni. Pasi tietää ja osaa asiat. Hän saa reuhakkeetkin ruotuun asiapitoisesti. Ahkera ja paikalla oleva luottamushenkilö politiikassa.

Reijonen Minna

Minna asuu Nilsiässä, Kuopioon liittyneessä kunnassa. Minna on luotettava ja asiallinen. Hyvin pidetty ja ystävällinen ihminen. Ahkera ja iloinen puurtaja. Vaalimenestyjä erilaisissa vaaleissa. Minna oli Pohjois-Savon piirin ehdokasvalinnoissa jäsenäänestyksen ykkönen.

Saastamoinen Esko

Lieksalainen Esko on alueensa tunnetuin Perussuomalainen. Rauhallinen suomalainen mies. Pitää oman kantansa ja eikä turhia hötkyile.

Wihonen Jussi

Joensuulainen kauppias  Jussi on ahkera, vaatimaton ja monessa mukana oleva mies. Hänellä on vahvat tukijoukot mukana näkyvästi.

On ilo ja kunnia olla näin hienojen ehdokaiden vaalipäällikkönä! 

Pakolaisia...

Perjantai 13.3.2015 - Pia P

Pieni kunta haluaa ottaa paklolaisia -no, ainakin jotkut siellä haluavat...

Mitä kunnanvaltuuston "kyllä " merkitsee asukkaille ja paikkakunnalle?

Lehdessä on jo kerrottu, että asia on hieno. Saadaan eloa ja väriä hiljaiselle kylänraitille. Kunta saa uutta potkua ja tekemisen meininkiä. Ja kunta saa rahaa kun valtio maksaa kaiken.

Tämähän on loistavaa, miksi kaikki kunnat ja kaupungit eivät taistele pakolaisten asuttamisesta omaan kuntaan? Osa kunnista on mennyt jopa perunnut tehtyjä vastaanottopäätöksiä.

Tosin tälläkin hetkellä monilla paikkakunnilla on muualta tulleita ja muista maista tulleita ihmisiä. En tiedä Suomessa paikkakuntaa, jossa ei olisi muuttoja tapahtatunut.

 Pakolaiset eivät tule mihinkään keskukseen olemaan vaan heistä tulee paikkakuntalaisia..

Tämä uusipaikkakuntalainen asuu kodissa eli nyt on jo moni haistanut mahdollisuuden saada tyhjillään tai pitkään myynnissä olleen talon/asunnon uusio käytön vuokralle. Kukaan muu ei ole parempi vuokralainen kuin kela, kunnan ja valtion takaama asukas perheineen. Asunto varmasti kunnostetaankin pois muuton jälkeen jopa paremmaksi, jos on tarve siihen. Kunnalla ei ole tarjota kunnan vuokra-asuntoja tälläistä määrää. 

Toisen paikkakunnan kokemuksen mukaan pakolaiset saivat erityisesti kolmannen sektorin toiminnassa pöhinää. SPR ja kirkkokerhot -lähinnä naiset- järjestivät erilaisia tapahtumia, keräsivät tavaraa ja olivat siis hyvin innokkaita. Ensimmäisen vuoden. Toisena vuotena ei enää jaksanut olla niin innostunut. Kolmantene taisi joku zumbahurahdus vetää samat mammat muihin harrastuksiin.

Innokkaimmat keräsivät pakolaisyksinhuoltaja -äidille vauvanvaatteita yms. Todellisuudessa piti ostaa  lapsille parranajovehkeet yms. Mielikuva pakolaisäidistä lasten kanssa ei vastannut todellisuutta.

Moni asia onkin mielikuvaa pakolaisten vastaanottamisessa. Raha ja laki kertoo todellisuuden. 

Valtio siis maksaa pakolaisten kustannukset nykyisin kolmen vuoden ajan, kiintiöpakolaisesta neljä vuotta.. Piste. Sen jälkeen kunta maksaa kulut itse. Siinä ajassa pakolaisten soisi integroitua vaikka pikku maalaiskylän arkeen ja elämään. Aikuisille löytyisi työtä. He osaisivat suomea ja ymmärtäisivät savoa.

Kaikista pakolaisista  ei ole töihin, kuten ei kaikista kanta-asujista. Tämäkin otettava huomioon. Monella on hyvin vakavia fyysisiä ja psyykkisiä vammoja, jotka vaativat hoitoa.

Ikuinen ristiriita -kuinka säilyttää pakolaisten alkuperäinen kulttuuri ja kuinka oppia ja olla suomalainen sekä sopeutua elämään tänne. Alkuperäisen kulttuurin tiukka noudattaminen ei onnistu Suomessa, jos halutaan integroitua yhteiskuntaan.

Mitäpä aluksi tarvitaan? Päiväkoti-ikäisille hoitopaikat ja koululaislle pulpetit sekä alkuperäisen kielen osaavat opettajat, tulkit ja avustajat. Varsinkin tulkkipalvelut olisi paljon käytettyjä.

Aikuisille pitäisi olla heti opetusta suomen kielenopiskelua varten. Opastajia ja auttajia tarvitaan jokaiseen pakolaistalouteen. Harvalla paikkakunnalla on työttömänä eli valmiina heti toimintaa tälläisiä ammattilaisia.

Kunnalle maksetaan valtion varoista laskennallista korvausta pakolaisen ja muun kansainvälistä suojelua saaneen henkilön ja tämän perheenjäsenen kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä. Korvausten piiriin kuuluvan 7 vuotta täyttäneen henkilön osalta korvaus on 2 300 euroa vuodessa ja alle 7-vuotiaan henkilön osalta 6 845 euroa vuodessa (7 120 euroa vuonna 2014).

Laskennallista korvausta maksetaan pääsääntöisesti kolme vuotta. Pakolaiskiintiössä Suomeen otetuista henkilöistä laskennallista korvausta maksetaan kuitenkin neljän vuoden ajalta. Neljän vuoden korvausaika koskee myös kiintiöpakolaisen perheenyhdistämisen kautta Suomeen saapunutta perheenjäsentä. TEM.

Muita pakolaisten vastaanottamiseen liittyviä korvauksia valtiolta kuittia vastaan. Kannattaa olla iso kassavaranto, että kunnan rahat ei lopu rahaa odotellessa.

Minusta on roisia, että pakolaisia valkataan Suomen päässä. Moni kunta haluaa ottaa syyrialiaisia. Kongolaisia odottaa Suomessa keskuksissa kotipaikkakuntaa. Vaikka molemmista maista on otettu samoilla perusteilla pakolaisia. Toinen sota on vaan saanut enemmän mediajulkissuuta.

Vielä rahasta... Kunnat perustelevat pakolaisten vastaanottamista valtion maksamilla rahoilla. Mistäs valtion rahat tulevat? Meidän veroista ja velasta.

ps. Pitihän  se arvata, että persu kirjoittaa pakolaisista.... Vai enkö saa kirjoittaa pakolaisista, koska olen persu? Ja oliko tämä kirjoitus kannanotto puolesta vai vastaa? Selviää ensi viikon jaksoosa.

Demokratiaa

Torstai 12.3.2015 klo 12.27 - Pia P

Monessa yhteydessä  puhuttu demokratian tilasta kuntapäätöksissä. Nyt on noussut monenkin huolenaiheeksi miten yhä isonevissa kunnissa kuuluu kuntalaisen ääni.

Jotkut valtuutetut haluavat korostaa itseään ja kehuvat kuinka he ovat aina kuunnelleet ja tehneet kaiken kuntalaisten eteen. Onko näin? Jos valtuutettu on jotain mieltä ja saa kuntalaispalautetta, niin muuttaako hän äänestyskäyttäytymisen palautteen takia. Entä jos kaksi kuntalaista ottaa yhteyttä ja he ovat eri mieltä, mites sitten äänestetään?

Kuntademokratia on edustuksellista demokratiaa. Kerran neljässä vuodessa kukin ehdokas yrittää vakuuttaa äänestäjiä, että olisi paras vaihtoehto tekemään päätöksiä. Äänestypäätökseen vaikuttaa moni asia.

Suhteellisten vaalien ansiosta puolue vaikuttaa valtuuston läpimenijöihin. 20 äänellä voi mennä läpi toisesta puolueesta ja toisesta ei mene. Puolueen saama kokonaisäänimäärä ratkaisee kuinka moni menee läpi kaikkiaan kustakin porukasta.

Kuuluuko siis Sinun äänesi valtuustossa ja lautakunnassa? Et tiennyt äänestäessä mitä lautakunta tms paikkoja äänestettävä saa. Puolueen kokonaisäänimäärän mukaan jaettaviin luottamuspaikan saajat eivät tarvitse olla vaalimenestyjiä tai edes osallistunut vaaleihin.

Mistä tiedät mitä äänesi saanut on tehnyt valtuustossa jos on jatkokauden hakija? Mistä tiedät, ettei äänesi saanut ole vain puhelias valtuustosalin ja lautakunnan ulkopuolella? Mistä tiedät, että äänesi saanut osaa ja tietää mitä päättää? Mistä tiedät, että äänesi saanut jaksaa välittää ja yrittää tehdä päätöksiä kuntalain mukaisesti? Mistä tiedät, että äänesi saanut on tasapuolinen ja osaa pitää kaikkien kuntalaisten puolta?

Kuntatasolla oudoinpia asioita on ns. valittajat. Ahkerimman kirjoittavat lehteen ja kertovat, ettei saa esim. terveyskeskuksen yöpäivystystä lopettaa. Itse ovat eduskunnan hallituspuolueen jäseniä ja oma puolue on säätänyt lain, "päivystysasetuksesta". Päättäjänkin pitäisi ymmärtää mikä päätös on tehty missäkin ja mihin voi oikeasti vaikuttaa. Jos päättäjät ei itse ymmärrä tätä, niin miten kuntalaiset ymmärtävät tämän?

Toivoisin kuntapolitiikkaan mukaan nuoria, päiväkoti- ja kouluikäisten lasten vanhempia ja muutenkin uutta näkemystä. Tällä hetkellä monessa paikkakunnalla on päätöksen tekijöiden ikäjakauma eläkeläisten puolella. Kaiken ikäisiä toki tarvitaan päätöksen teossa.

Tästä päästäänkin taas kysymykseen, kuuluuko kuntalaisen ääni? Jos puheenjohtajistosta suurin on eläkeläisä, niin näkyykö se kunnan erinomaisina vanhuspalveluina? Eikö valtuutettu olekaan pitänyt "omiensa"  puolia?

Pääasia on, että jokainen äänestää kaikissa vaaleissa. Ja tietää ketä haluaa äänestää.

pölhöpopulistinen vaalilupaus

Sunnuntai 8.2.2015 - Pia P

Demarit, ministeri Rinteen suulla,  vaatii Suomeen naisille lisää palkkaa, palkkatasa-arvoon vedoten - miehen euro on naisen 80 senttiä.  Kuulostaa reilulta nostaa naisten palkkoja, mutta minusta tämä suurta populismia!

Perustelen väitteeni. Suomessa on palkkatasa-arvo. työstä maksetaan samaa palkkaa, teki sitä kumpi sukupuoli tahansa tai joku niiden väliltä. Meillä ei ole olemassa sukupuolipalkkataulukkoja.

Jos Rinteen tarkoituksena oli, että nostetaan naisvaltaisten alojen palkkoja, niin se ei ole palkkatasa-arvoa vaan työmarkkinaratkaisuja, joka on pääasiassa ammattiliittojen ja työnantaja puolen alaa. Rinne on toiminut vuosikymmeniä ay -puolella ja jopa pomona. Miksi hän ei silloin hoitanut tätä puolta kuntoon? Valtionvarainministerinä hän ihan varmasti tietää, että Suomella ei ole tähän varaan. Voisiko tämä olla etukäteen tietoinen vaalilupauksen pettäminen? Tietää itse, ettei ole mahdollista tehdä tätä. Mutta jospa naisäänestäjän innostuvat äijäfeminismistä? Varsinaista äijäilyä - mies lupaa lisää palkkaa, naiset äänestää häntä ja sitten taas puhetaan, ilman naisten palkan korotusta.

No ajatellaan, että naisvaltaisten, esimerkiksi kuntien lähihoitajien palkat nousevat, Mitä siitä seuraa? Terveydenhoidon palkkamenot kasvavat ja kunnat joutuvat kattamaan ne. Kunnilla on vaihtoehtona nostaa kunnan veroprosenttia tai leikata muualta menoja (vaikka lomauttaa opettajia) tai irtisanoa vaikka lähihoitajia

Lähihoitaja- maijan palkka siis nousee (jos häntä ei ole irtisanottu), mitä siitä seuraa? Hänen henkilökohtainen veroprosentti nousee ja mahdollinen päivähoitomaksu nousee. Jos lähihoitaja-maija saa vaikka asumistukea, niin se laskee tulojen noustessa. Moni pienipalkkainen saa asumistuikea esimerkiksi Helsingissä.

Kiitos demarien, lähihoitaja- maijalle jäänee paljon vähempi kuin ennen "palkkatasa-arvon" saamista.

Ja sitten kysyy lähihoitaja- pertti, että miksi hänen palkkaansa ei nostettu? Vastataanko, että sori, nyt huolehditaan tasa-arvon nimissä vain naisista?

Mitenkä naisten palkkoja saadaan oikeasti nostettua? Naisten pitää hakeutua parempi palkkaisiin töihin! Hyvin yksinkertainen vastaus. Opiskelkaa ja rohkaiskaa omia tyttöjä uusille urille.

Toinen keino on, että naiset ovat mahdollisemman vähän perhevapaiden töistä. Eli naiset ei tee lapsia tai laittaa lapset vauvana hoitoon, että äiti pääsee tienamaan.

Demarien huoli naisten palkoista tarkoittaa oikeasti sitä, että he lupaavat ajaa perhevapaiden pakkojakoa lapsen äidin ja isän välillä. Siis tämä sama paketti. jonka he juuri kaatoivat.

Tökkäys ampiaispesään....

Perjantai 30.1.2015 - Pia P

Viime päivinä on tullut keskuteluun työttömyysturva. Ansiosidoinnainen halutaan kaikille työssöoloehdon täyttäville, mutta kesto lyhenesi puoleen nykyisestä. Suomesta loppuu raha.

Olen jo kymmeniä vuosia kritisoinnut työttömyysturvassa ja ammattiliitoissa paria asiaa. Ja nämä ovat vain minun mielipiteitä.

: Miksi liiton ja kassajäsenyyden saa vähentää verotuksessa? Miksi kaikkien pitää osallistua verotuksen kautta vapaaehtoiseen jäsenyyden kulujen maksuun? Verovähennysoikeuksia on koko ajan lopetettu tai pienennetty. Esim. lainan korot, asuntolaionen korot, työmatkavähennys, lapsivähennys

- Miksi ansiosidonnainen on sidottu liiton tai kassan jäsenyyteen? Miksi meillä pitää olla erillisiä käsittelykierroksia - osalle kelassa ja osalle jossain muualla? Ja vielä kierros lausunnon takia työkkärissä. Työvoimatoimiston kautta tulee ensin "työvoimapoliittinen lausunto", jossa päätetään oletko kelvolliinen hakemaan työttömyyskorvausta. Sitten seuraava instanssi päättää mitä ehkä olet saamassa.. Pelkällä puhelimeen vastaamattomuudella voi saada työkkäristä karenssin, vaikka kaksi viikkoa sen takia, että "on kieltäytynyt toimenpiteistä".

- Miksi puhutaan liiton rahoista? Liittojen kassat ja työttömyyskassat maksavat ansiosidonnaisesta 5,5 % ansiosidonnaisen kustannuksista. Siis 94,5 % ansiosidonnaisesta maksaa veronmaksajat ja työnantajat. Liitot saavat aivan aiheetonta kunniaan tästä.

- Mihin liiton loppujäsen maksu menee? Liittojen henkilökunnan palkkoihin, järjestelmän pyörittämiseen ja huveihin. Katsokaas verotiedoista paljonko liittopomot hankkivat? Katsokaa miten Levillä ammattiliitot rellestää, yrittävät ohjata Kittilän kuntaakin.

- Ravintolatyöläisenä Lapissa ja Helsingissä olen nähnyt paljon liitojen herrojen ja rouvien touhua. Ammattiylpeyden ja siihen liittyvä salaisuuksien pitäsen takia en avaa tätä enempää. En kuulu mihinkään ammattiliittoon tämän takia, Riittävä avaus? No. lisää ehkä joskus muistelmissa.

- Miksi työnantajien pienellä pakolla oletetaan hoitavan liittojen prosenttimäärisen kuukausimaksun laskeminen ja sen tilittämisen? Sehän on työntekijän ja liiton välinen sopimus, miksi sen kustannuksia aiheuttavan puolen pitää hoitaa työnantaja?

- Isoissa yrityksissä ammattiliiton edustajalla on oikeus tehdä "omia hommia" eli hoitaa liiton asioita osa- tai koko päiväisesti työaikana. Työnantaja antaa työtilan ja välineet, esimerkiksi tietokoneen käyttöön.

- Paikallinen sopiminen ei onnistu tänä päivänä. Jos yrityksellä menee huonosti, se lomauttaa tai irtsanoaa väkeään. Jos yrityksellä menee hyvin, niin se maksaa osinkoja enempi. Tai satsaa investointeihin. Suomessa työntekijä joustaa työpaikoilla, ei palkoilla.

- Miksi liitot ovat sidoksissa puolueisiin? Liitot vetävät puoluiden koulutuksia yms. Ainakin vasemman puolen puolueiden. Aina ei erota kumpi puhuu, poliitikko vai liiton edustaja.

-  Miksi jotkut eduskuntavaaliehdokkaat saavat vaalitukea liitoilta, osa jopa yli 10 000 e? Haluatako Sinä, etttä sinun esim. työntekijäpuolen jäsenmaksuilla tuetaan vain vasemmiston ja demarien ehdokkaita, viime vuosina vain paria Perussuomalaista? En ole löytänyt vaalirahoitusilmoituksista vihreiden tai KD saavan vaalitukea liitoilta.

En vastusta tai halua lopettaa ammattiliittoja. Ne ovat tehneet hyvää ja tarpeellista työtä Suomessa.

Haluan vain tasa-arvoisen ja oikeasti vapaaehtoisen suhtautumisen niihin. Siis irroitetaan ansiosidoisen työttömyyskorvauksen maksu (liiton) kassajäsenyydestä. Lopetetaan liittojen ja kassojen veromähennysoikeus verotuksessa. Jokainen huolehtikoon omista jäsenmaksujen maksamisesta.

Edelleen nämä ovat vain minun mielipiteitä.

Ostettu

Maanantai 12.1.2015 klo 9.29 - pia p

Kuulin Suonenjoen kylillä (virallinen tiedostuspaikka) huhun (virallinen tiedotustapa), että viime kesän mansikkakarnevaaleille oli pitänyt ottaa sähköliittymä. Jonkun viranhaltaijan päätöksellä. Ja hinta on ollut yli 30 000 euroa.

En selvittänyt kuka viranhaltija ja oliko hänellä valtuudet tälläiseen asiaan ja tälläisen summan käyttöön omalla päätöksellä, koska uskon, että viranhaltijat pitävät huolen, etteivät ylitä valtuuksia ja oikeuksia. Sehän olisi virkavirhe.

Mutta asiaa voidaan pohtia kuntalaisten ja kuntapäättäjien kannalta.

Mansikkakarnevvaalit saavat vuosittain Suonenjoen kaupungilta raharahaa 30-40 000 euroa. Tukea on perusteltu kaupungin ainoana tunnettuna tapahtumana ja elinkeinoelämän piristäjänä. Lisäksi tapahtumaa ja sen sisältöä, esim esiintyjämaksuja tukee moni yritys. Markkinapaikatkin ovat kalliita moniin muihin tapahtumiin verrattuna. Karnevaalikulkue on vapaaehtoisten tekemä.

Tapahtuman paska, roska, oksennus ja pullomäärän perusteella tapahtuma on hyvin mieleinen kaljakarsinassa ja puskissa elämästä nautiskelijoille. Osa tapaa siellä kerran vuodessa tuttuja ja sukulaisia. Monelle entiselle suonenjokelaiselle se on hyvä syy käydä Suonenjoellla.

Mansikkakarnevaalit on hyvä kesätapahtuma, mutta onko kaupungin tuettava yhden viikonlopun tapahtumaa tälläisillä summilla, viime vuonna suonenjokelaisten veronmaksajien rahaa noin 60 000 euroa?

Monta vuotta kesätapahtumia työni puolesta kiertäneenä tiedän, että harva kaupunki tukee yhtä tapahtumaa tälläisillä summilla. Ja tiedän, että mansikkakarnevaalit on kuuluisat juomajuhlistaan ei mansikasta.

Samaan aikaan yritetään saada koko kylän käytössä olevaan kokoontumistilaan muutaman tonnin tukea -ei riitä kaupungilta rahaa mitenkään. Samaan aikaan Suonenjoen kotitaloustunnilla ei riitä raha tuohon eikä tuohon- koululaiset keittelevät kohta samanlaista satusoppaa kuin päiväkodin hiekkalaatikolla. Rahaa ei riitä koululaisten kumiin, kyniin ja kirjaston kirjojen hankinnat on minimissä jne

Kaupungin rahat on niin vähissä, että säästötoimenpiteenä vapaajanlautakunta laittoi viime vuonna uimahallin sauna pehvanaluset maksulliseksi. Kun ei ole enää mistä säästää

Mutta onneksi meillä on yksi viikonloppu vuodessa milloin ei olla köyhiä eikä kipeitä ja näytetään muille- Laitetaan haisemaaan rahaa  parissa päivässä yhden opettajan ja lähihoitajan vuosipalkan verran.

Onko oikein?

Kuntapäättäjänä mietin ostolaskujen avaamista. Avoimuus ja läpinäkyvyys on hyvä asia päätöksen teossa. Nythän edes lautakunnan jäsenet saatikka valtuutettut eivät näe viranhaltijoiden ostopäätöksiä. Suonenjoella ei riitä "toimiston väki" ostojen laittamista nettiin kaikille avoimeksi dataksi, mutta toivoisi edes päättäjien saavan tiedon.

Se olisi oikein!

Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä kuntapäätöksen tekoon

Tiistai 6.1.2015 klo 20.55 - Pia Pentikäinen

Loppukesästä ihmeteltiin Iisveden Pavin rannan edessä olevia mittavia ruoppaus- ja kaivaustöitä Vesi oli kuraista ja sameaa. Järven pohjaa myllerrettiin.

Uuden jäteveden puhdistamon puhdistetun veden purkuputki oli tulossa Iisveden järven pohjaan pitkittän, mutta tämä kaivanto kulki lahden pohjan poikki

Kyläläiset alkoivat kysellä, että mikäs tämä on?

Aloin ottamaan selvää. Sain selville, että se on jätevedenpuhdistamon siirtoputki eli siinä menee loppumatka paskapaska- putkesta järven pohjassa. No hetkonen, miten en minä kuntapäättäjänä tai kyläläiset tiennyt tätä? Senhän piti mennä Karsikontien vierusta ylös mäelle puhdistamolle

Tässä Teille päätöksen tekoa Suonenjoen malliin..

Suonenjoen kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden jätevedenpuhdistamon Kaupunginvaltuusto Pöytäkirja 10.06.2013 Pykälä 70 kaavan.. Kaavassa esiteltiin, että ei esitetä siirtoputken paikkaa. Päätöksessä on kaava liitteenä luettavissa netissä.

Hyväksytyn kaavan tekstissä löytyi siirtoputkesta, että ”Viemärin loppu-

osa on mahdollista tuoda puhdistamolle maitse Karsikonmäentien ja Iisvedenran-

nantien vartta pitkin tai järvenpohjaan upotettuna. Kun siirtoviemärin paikka on

selvillä, tekee kaupunki johtoalueiden käyttöoikeussopimukset ko. maanomistajien

kanssa. Siirtoviemärilinjoja ei ole tarpeen esittää tämän asemakaavan yhteydessä.

Siirtoviemäreiden osalta kaupunki selvittää eri vaihtoehtoja johtolinjojen rakentamiseksi. Tässä vaiheessa johtojen tarkat paikat eivät ole selvillä”

Tekninen lautakunta § 82 27.11.2013 kokouksessa valitsi rakennuttajakonsultin uuden jätevedenpuhdistamon ja siihen liittyvien

siirtoviemäri- ja purkuputkihankkeisiin

Ramboll Finland Oy:n Tarjous vertailuhinnallaan 106 300 €..

Tässä pöytäkirjassa oli mukana liite, jonka pystyi myös kaupungin ”pöytäkirjapankin” kautta lukemaan.

Seuraavaksi löytyi itse päätös siirtoputken rakentamissuunnitelmista ja niiden hyväksymisestä toteututusurakoiden pohjaksi

Kaupunginhallitus § 22    10.02.2014

Esityslistassa oli maininta, että suunnitelma esitetään kokouksessa Pöytäkirjan mukaan päätös on esitelty ja hyväksytty kokouksessa. Mutta hetkinen, mitä päätettiin?

Selvitin asiaa ja kuntaliiton lakipalvelun mukaan pöytäkirjassa pitää lukea mitä päätettiin ja jos se on liian laaja kirjattavaksi pöytäkirjaan, pitää päätös selvitä liitteistä, jotka liitetään päätökseen Pöytäkirjassa ei ole mainintaa liitteestä eikä sitä ole liitetty ollenkaan pöytäkirjaan. Pyysin pöytäkirjaotetta liitteineen kaupungilta 26.92014 , vastaus oli  "ei ole liitettä. Putsari asiat löytyvät kaupungin tekniseltä puolelta”.

Pia Perussuomalainen tietysti miettii, että onko sieltä tuleva ”kaupunginhallitukselle esitelty” suunnitelma oikeasti esitelty siellä kun dokumentointi puuttuu.

Tämä asia on tämän tarinan huonoin kohta: Kaupunginhallitus päättää asiasta ilman mahdollisuutta etukäteen tutustumiseen ja edes pöytäkirjaan tai sen liitteeksi ei jää päätöstä. Jotain on siis päätetty ja hinta tuli selville teknisen lautakunnan pöytäkirjaasta::

Tekninen lautakunta § 10 1    9.02.2014

Uuden jätevedenpuhdistamon siirtoviemäri- ja purkuputkiurakan urakoitsijan valintavalintaperuste on halvin hinta.

Ehdotus:

Tekninen johtaja ehdottaa, että uuden jätevedenpuhdistamon siir-

to vie mä ri- ja purkuputkiurakan urakoitsijaksi valitaan Varpaisjärven

Maan siirto ja Vesitekniikka Oy hintaan 2 593 000,00 € (alv 0 %). Lo-

pul li nen tilaajaa sitova sopimus syntyy kuitenkin vasta, kun tilaaja ja

ura koit si ja ovat sopimuskatselmuksessa yhdessä tarkastaneet tar-

jouk sen ja sopimus on allekirjoitettu.

Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

Päätöksestä on päätös ja liite netissäkin.

Siis Suonenjoen kaupunginhallitus tekee 2,6 miljoonan päätöksiä ilman etukäteen mahdollisuutta tutustua asiaan ja mihinkään päätöksen sisältöä tallentamatta.

Takaisin itse kysymykseen, kuka tai mikä instanssi päätti paskapaska -putken upottamisen Iisveteen?

Minulle on perusteltu, että AVI antoi luvan putken upottamiseen. Soitin AVIin ja lupa perustuu hakemukseen. Hakemukseen ei liitetä kaupungin päätöstä tai perustella sitämillään päätöksellä. Eli AVIlta saatu lupa ei kerro, onko putken paikkapäätös tehty tai onko se oikein tehty. Tai kuka sen on tehnyt.

AVIn lupahakemukset ja - päätökset löytyvät netistä. Suonenjoen kaupungin hakemus on ollut nähtävillä juhannuksen aikaan 2014 Mikkelissä ja Suonenjoen ilmoitustaululla, joka on tyhjillään olevan kaupungintalon seinällä. Tosin hakemuksessa  paikkaakin on jouduttu vaihtamaan kun huomattiin, että on helpompi rakentaa senaattikiinteistön eli valtion maalle. Yksityiset maanomistajat eivät varmaan innostuneet paskaputken vetoon omalle maalle. Olisi pitänyt käydä juhannuksena vaikka Mikkelissä lukemassa ilmoituksia, että pysyisi Iisveden asioissa perillä.

Rakennuskonsultti on kuulemma tehnyt vertauksia eri linjauksista, mutta oliko hänellä päätösvalta? Konsulttitarjouspyynnössä ei lukenut mitään kaupungin päätöksien tekemisestä ohi kunnallisen päätöksen teon.

Rakennustoimikunta on kuulemma tehnyt päätöksiä lisäurakoista ja paikkojen siirrosta. Rakennustoimikunta koostuu kaupungin työntekijöistä, teollisuuden edustajista ja muutamasta kaupunginhallituksen valitsemasta päättäjästä.

Rakennustoimikunnan nimeäminen löytyy Kaupunginhallitus § 340   02.12.2013

En löytänyt mistään kohtaan, että miten esim. teollisuuden edustajat voivat päättää jäteveden siirtoputken paikasta Suonenjoella? Kuka antoi heille päätösvallan? Ohi kunnallisen päätöksen teon? Rakannustoimikunnan kokouksien mahdolliset pöytäkirjat eivät ole avoimia kuntalaisille.

Maksaja on selvillä. Suonenjoen kaupunkilaiset. Mutta päättäjä jäi tässä tapauksessa selvittämättä.

Saas nähdä, onko reilun 100 000 euron arvoinen konsultti palkkansa ansainnut vai tuleeko kaupunkilaisille lisämaksua.

Mikä on tarinan sisältö?

Ihmetyttää miksi, esim. tarkastuslautakunta ei puutu puutteellisiin pöytäkirjoihin tai liitteiden puuttumiseen edes näin mittavissa urakoissa. Toinen ajatus on, että miten voidaan rakentaa jonnekin jotain ja siitä päätöstä ei löydy mistään.

Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä kuntapäätöksien tekoon.

____

Tein tästä tapauksesta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle, joka valvoo viranomaisten toiminnan laillisuutta.

JK. Miksi siirtoputki on erotettu uuden jätevedenpuhdistamon rakentamisesta? Vesilaitoksen osakeyhtiöittämisinnossa  ei hoksattu, että EU- tukea ei voi saada kuin kaupungin tekemään rakennusprojekttiin. Eli siirtoputken maksaa Eu- tuki ja suonenjokelaiset, mahdolliset lisämaksut tulee vain kaupunkilaisille

On ollut hiljaista....

Lauantai 20.12.2014 klo 12.38 - Pia P

Olen ollut hiljaa... Väillä pitää miettiä mitä politiikalta haluaa ja mitä yleensä tällä on merkitystä. Onko yhdellä ihmisellä merkitystä politiikassa? Huomaako kukaan, jos poistuu? Pyöriikö rattaat ennelta ajateltuun suuntaan vaikka joku tai jotkut on eri miletä?

Voisiko näistä ajatuksista kuulla pientä turhautumista? Mitäs mieltä olette esimerkiksiksi näistä jutuista?

- Suonenjoen valtuusto päätti ensi vuoden budjetista. Samalla kehuttiin miten hyvin menee ja miten mahtavaa kaikki on. Kun kritisoin, että huonoin vuosi on menossa ja huonommaksi menee, jos emme osaa leikata turhuuksista pois. Sain arvonimen änkyrä. Olen ylpeä siitä. Miksi me olemme valmiita antamaan rahaa laajakaista rakennusyhtiölle satoja tuhansia euroja, vaikka se ei ole saanut metriäkään maahan piuhaa Suonenjoella? "Laajakaistaa kaikille" tarkoittaa oikeasti vain muutamalle kaupungin rahoilla rakennettavaa kaistaa syrjäseudulle -ei siis taajamiin, ei kaikille ja nyt näköjään neljän vuoden kokemuksella voi jo sanoa, ettei edes ollenkaa.

Markkinointiin "kuituverkko Savoon" -hanke on jo saanut melkein miljoona euroa, olisi sillä jo luulut saavan muutakin Suonenjoelle kuin esitteen, jossa kerrotaan, että nyt keskitytään käytön koulutukseen. Siis kaistaa mitä ei saatu rakennettua, niin sen käyttöä kouluteaan?

- Ensi vuonna taas suunnitellaan. Rahat ovat kuulemma hyvin tärkeitä, että rakentaminen onnistuu hyvin. Taas suunnitellaan toria (monesko kerta?), taas suunnitellaan Iisveden koulua. Suunnittelurahat ovat uimahalli- liikuntahalli esimerkiski 50 000 e. Viime vuonna tarkasteltiin uimahallin laattoja isoilla rahoilla.

- Vanhusten hoitajille ostetaan pyykkikone, jotta luppoaikana voidaan pestä pyykkiä. Minusta luppoaikana voisi istua jonkun vanhuksen vieressä ja jutella mukavia tai pidellä edes kädestä.

- Palvelutaloon vuokrataan yöpöytiä, vuokrahinta yli 500 e, sis alv. Sillä rahalla varmaan voisi jo ostaa sellaisen?

Mitäs muuta ihmettelyn aihetta...

- Paikkalehdessä oli tiistaina 16.12.juttu, että kehitysyhtiöön on valittu hallitus. Oikeasti hallituksen valitsee yhtymäkokolus, joka on vasta maanantaina 22.12. Me yhtymävaltuutetut olemme vain ... no jokainen voi itse päätellä mitä valtuutetut ovat kun päätökset on jo etukäteen julkistettu.

Elinkeinoyhtiön hallitusta ei nimetä kuntavaalituloksen eikä tasa-arvolain mukaan. Tasa-arvolakia eli sukupuolikiintiötä ei tarvitse noudataa osakeyhtiössä, mutta kuntapohjaisessa se on hyvin suotavaa.Hallitukseen nimetään nyt myös virkamiehiä, jotka saavat pitää hallituspaikkansa vaikka eroasi tehtävistään.

-------

Tiedättekö mikä on parasta? Minulla on lapset. Ja he kaikki ja heidän kumppanit tulevat kotiin jouluksi. Ruokapöytää saa jatkaa ja tuolia varata yli 10 pöydän ääreen. Kiitollisin milelin perheestä, kodista ja ystävistä on hyvä hiljentyä Joulun viettoon!

Rauhallista ja levollista Joulua!

Arvoisa lukijani, jos haluat juoda oikeat joulukahvit virtuaalisesti kanssani, lähetä spostia minulle. Laitan lahjakortin kahvipaketin ostoon Sinulle-   !0 ensimmäiselle.

pia.pentikainen@gmail.com. Tarjous ei sisällä mitään velvoitteita, sitoutumuksia eikä mitään muutakaan - vain hyvän Joulun toivotus : )

Ps sanoi taas ei Suonenjoella....

Lauantai 15.11.2014 klo 9.36 - pia P

Perussuomalaisten Suonenjoen valtuustoryhmä esitti maanantaina 10.11. olleessa kaupunginvaltuuston kokouksessa seutuyhtymä -osakeyhtiön perustamisen hylkäämistä.

Suonenjoen Perussuomalaiset ovat yrittäjien ja yritysten puolelella- Suonenjoki tarvitsee nykyisiä ja tulevia yrityksiä. Lama voitetaan vain yrittäjyydellä ja ahkeruudella. Miksi vastustimme perustettavaa osakeyhtiötä?

Meillä on jo olemassa oleva ja toimiva elinkeino -seutyhtymä. Eli mitään uutta ei ole tulossa. Samat asiat ja palvelut löytyvät jo nyt Suonenjoelta. Maksamme niistä nyt ja jatkossa noin 250 000 euroa. Joka vuosi.

Suonenjoki laittaa 240 000 euroa osakepääomaan. Siis rahamäärä otetaan velkaa ja annetaan se osakepääomaan. Suonenjoki ei saa näitä rahoja koskaan takaisin, koska osakepääoma ei ole talletustili, jossa rahat pysyvät tallessa. Osakepääoman huvetessa pumpataan lisää (kunnallista) rahaa tai mennään konkurssiin. Hyvin harva osakeyhtiö loppun niin, että saa sijoitetun pääoman takaisin. Jonkun rippeen voi saada erotessa. Myydessä voi saada takaisin moninkymmenkertaisesti, mutta kuka ostaa kuntaosuuden käytetystä kehitysyhtiöstä?

Toinen syy oli miksi vastustimme, oli kunnallisen elinkeino- osaston päätöksen teon avoimuuden ja läpinäkyvyyden häviäminen. Osakeyhtiötä ohjaa eri lait kuin kuntayhtymiä. Päätöksen tekijät allekirjoittavat salassapitosopimukset ja tiedottaminen on vain yhtiön käsissä.

Osakeyhtiön hallitus valitaan nyt kuntien johdosta. Ei minkään äänestystuloksen tai muun demokraattisen mallin mukaan. Jatkossa hallitus täydentää itse itseään. Eli tulevat vaalit tms. ei muuta yhtiön hallituksen koostumusta. Varsinaista kuntademokratiaa.

Hallitusta muodostaessa pitäisi huomioida myös tasa-arvolaki.

Kolmas seikka on, että meillä on lakisääteinen kuntaliitosselvitys Kuopion ja Sillinjärven kanssa menossa. Nyt olemme tekemässä kesken selvitystä hallintohimmeliä toiseen suuntaan. Nilakan kunnat eivät ole Kuopion suuntaan menossa. Suonenjoen valtuusto päätti yksimielisesti  Suonenjoen neuvottelusuunnan.

Neljäs seikka palaa takaisin rahaan. Samassa kokouksessa päätettiin nostaa kuntaveroprosenttia ennätyskorkeaksi 22%, koska ei keksitty mitään rahan käyttöä vähentävää asiaa. Mutta neljännesmiljoonan käytön lisäys oli hyvin helppoa.

Tänä vuonna menee seutuyhtymän käyttömenoihin 250 000 e ja osakeyhtiön perustamiseen 240 000 e. Sinun verorahojasi- no, oikeasti lainarahaa ne on. Siis Sinun lapsiesi ja lapsenlapsiesi maksettavaksi nämäkin jäävät. 

Maaseutu vetää asukkaita

Lauantai 8.11.2014 klo 9.18 - Pia P

Maaseutu vetää asukkaita ja varsinkin lapsiperheitä. Tämänlaista viestiä saadaan muuttovoitaja kunnista ja maaseutukaupungeista. Lapsiperheet haluavat asua turvallisessa, helpossa ja lapsille hyvässä paikassa. Isotkin talot ovat kaupunki-kaksioiden hinnoissa. Elämään tulee laatua kun naapuri ei jumppaa korvan vieressä ohu seinä välissä kerrostalossa.

Moni on paluumuuttaja. Ne, ketkä vannoivat yläasteella, etteivät ikinä asu enää tuppukylässä, ovat nyt muuttamassa oman perheen takaisin. Vuodet ruuhkaseuduilla, kiireessä, ihmispaljoudessa ja saasteissa on saanut paluuhaaveet itämään. Netissä surfataan etsimässä sopivaa omakotitaloa ja pottumaata.

Mitä Suonenjoki tarjoaa tähän? Rakenteilla olevan tiiviin kerrostaloalueen junaradan varteen. Se on meidän ainoa kohde mihin laitetaan rahaa ja tarmoa. Onneksi asuntokauppa ei ole kaupungin käsissä. Asuntoja löytyy varmasti kaikille halukkaille, vaikka enää ei rakennettaisi yhtään kerrostaloa ostomaalle keskustaan.

Mikä täällä vetää? Puhdas luonto, turvallisuus, hyvät koulut, erityisen hyvät liikuntapaikat, harrastuksia laidasta laitaa ja helppo asuminen. Täältä löytyy kaikki ja on silti lyhyt matka isoihin kaupunkeihin.

Mikä täältä karkoittaa? Kallis asuminen - osa valtion syytä ja esim. veroprosentti osin kunnan syytä.

Mitä valtio tarjoaa maalle muutolle? Hallitusohjelma mukaan maaseutu pitää tyhjentää isojen kaupunkien lähellä Etelä- Suomeen. Hallitus ohjelman mukaan Suomeen jää vain Oulu ja Turku - Helsingin ympäristö - Tampere - kolmio. Muu Suomi jää alkutuotanto ja luonnonvara-alueeksi.

Tämän pohjalta hallitus tekee päätöksiä. Koulut ei saa enää rahoitusta eli ne joudutaan lakkauttaa. SOTE -palvelut saa vain isoista kaupungeista (yöpäivitys lähti jo). Liikkumisen hinta (polttoaine tai matkaliput) nostetaan ja samaan aikaan julkisia kulkuyhteyksiä lakkautetaan koko ajan. Mikä ristiriita tässäkin puheissa ja teoissa - käytä julkisia, mutta me lakkautettiin jo ne... Taajaman ulkopuolelle ei saa enää rakennuslupia (Keski- Suomen puolella ennakkotapaus, joka tulee laajenemaan). Jätevesiasutus iski suoraan syrjäseutujen asukkaan kukkaroon. Puunpolttominen halutaan kieltää lämmitysmuotoina ja sen käyttö kotiuuneissa ja - saunoissa (taajamissa menossa läpi jo), Sähkönhinta on niin korkea ympäristöverojen takia, ettei sitä ole varaa käyttää suurikulutuksissa omakotitaloissa. Valtion virastojen "pakkomuutto" on pysähtynyt, kukaan ei muista, että niitä haluttiin joskus hajasijoittaa.

Valtionosuusrahoitus tulee laittamaan suurimman osan kunnista ja kaupungeista polvilleen ja anomaan pääsyä isoon kaupungin kylkeen. Iso kaupunki sitten lakkauttaa palvelut syrjäseuduilta, niin silloin viimeistään ihmisten on pakko muuttaa isoihin kaupungin keskustan läheisyyteen.

Masentavaa ajatella, että osan ihmisten on pakko muuttaa pois maalta. Mutta on hienoa, että joskut haluavat uhmata hallitusohjelmaa ja muuttavat tännepäin. Joskus oli asuttamispolitiikkaa, nyt pitäisi olla maalla asumispolitiikkaa eikä maalta pakottamispolitiikkaa.

Tervetuloa, tänne maalle mahtuu!

Jk. Olen asunut yhteensä 20 vuotta Helsingissä ja loput ympäri Suomea. Minulla on tässä kokemuksen syvä rintaääni. Maalla on paras asua! Kaupungissakin elää.

Suonenjokea taas....

Lauantai 18.10.2014 klo 19.32 - Pia P

Suonenjoki, Rautalampi, Vesanto ja Tervo muodostavat yhdessä Sisä-Savon elinkeinoseutuyhtymän. Seutuyhtymä hoitaa alueen elinkeinon, markkinoinnin ja erilaisia hankkeita yms. kuten alaan kuuluukin.

Yhtymä tarjoaa Rautalammille oman ja Tervo ja Vesannolle yhteisen elineinoasiamiehen. Suonenjoella ei ole erikseen palkattua tai nimettyä. Suonenjoen elinkeinoasiamiehen työt hoitaa seutuyhtymän toimitusjohtaja, Suonenjoen kaupunginjohtaja ja Suonenjoen kaupungin valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat yhdessä. Vain muutama heistä  on edes joskus ollut yrittäjä. Maatalous-, metsä- . puualan ei kuulu tämän seudun  elinkeinoalaan. Kasvinviljelyä tuetaan muutamilla hankkeilla, joka onkin kohtuullista marjapitäjissä. Matkailu sai uuden hankkeen markkinointiin. Taas. Taas ollaan samassa pisteessä kuin 30 vuotta sitten.

EU -tukihankkeisiin kunnat joutuvat lisäämään puolet omia rahoja.Seutyhtymän hankkeisiin valitaan yllättäen samat vetäjät vaikka aihe vaihtuukin

Suonenjoella työnhinnasta maksaa siis osan elinkeinoseutuyhtymä ja osan kaupunki. Suonenjoen kaupunki maksaa vuosittain noin 250 000 euroa yhtymälle, että saa osa-aikaisen avun omaan elinkeinon työtehtävään. Tämän "kimppakivan" ( tällä hetkellä 7 miestä ja yksi nainen) työnsarka on iso. Kaupunki tukee toimivia yrityksiä. Kovin homma taitaa olla saada kuntalaiset uskomaan mitä hyötyä on,esim. pistää 100 00 euroa pörssiyhtiön pihan asvaltointiin.

No, onneksi meillä Suonenjoella kaikesta huolimatta yritykset investoi tästä "osaamiskeskittymästä"  huolimatta- osan päättäjistä hieman närkästyttäen -ihan itse oman tarpeen mukaan.

Sisä-Savon elinkeinoseutuyhtymän hallitus, valtuusto ja tarkastulautakunta muodostuu kuntavaalien tuloksen perusteella. Keskusta isoimpana saa puheenjohtajan ja monta paikkaa hallitukseen. Yhtymän kuntien ja kaupunkien johtajilla on hallituksessa läsnäolo-oikeus. Samoin maakuntahallituksen ja MYR:n jäsenillä on läsnäolo-oikeus. Paikat jaetaan siis kuntavaalien perusteella "yhteisesti sopien". Jonkinlaista huumoria oli antaa Tervon perussuomalaisille naispaikka tarkastuslautakuntaa - Tervossa on neljä perussuomalaista miestä valtuustossa - ainoat ehdolla olleet. Valtuusto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, lähinnä hyväksymään talousarvion ja tuloksen.

Pielavesi ja Keitele halutaan mukaan tähän elinkeinoseutuyhtymään.

Elinkeinoseutyhtymä halutaan nyt osakeyhtiöittää, muutos on jo pitkällä. Ja mitä tämä yhtiöittäminen tarkoittaa? Hallitukseen tulee varmaan kiintiöpaikat joka kuntaan. Jos ne nyt nimetään, tulee joka kunnasta suurimman puolueen eli keskustan edustaja. Jos ne nimetään vasta kuntavaalien jälkeen, muutama hallituslainen voi olla muista puolueista.

Jatkossa yhtiön hallitus täydentää itse itseään eli kuntavaalien tulos ei jatkossa vaikuta hallituksen kokoonpanoon.

Kuntaliitoksen painavat päälle, onko tässä vain tarkoitus tehdä suojapaikka Kuopion uhalle. Kuopiolla on oma elinkeinomalli, miksi se ei kelpaa? Jos kaiken muun alojen yhteistyö jo onnistuu, niin miksei elinkeino?

Kuntaliitoksen suojatyöpaikka-aika, viisi vuotta, ei koska yhtymän työntekijöitä. Osakeyhtiö on hitaampi purkaa kuin yhtymät.

Millä tämä markkinoidaan meille kuntapäättäjille? Uusi yhtiö tuo säästöä kun emme maksa kuin käytetyistä palveluista. Puolet maksuista on kiinteää "palvelumaksua" ja puolet käytön mukaan.  Mitä vähemmän käyttää, niin sen halvempi. Miksi me olemme sitten mukana siinä, jos säästämme vain jos emme käytä sitä?

Säästöjen nimissä teemme osakeyhtiön ja ulkoistamme samalla yhtiön päätöksen teon vain muutamalle henkilölle. Kunnallinen ohjaus loppuu, demokratiallinen päätöksenteko loppuu ja kuntavaalien tuloksen vaikutus loppuu, koska hallitus täydentää jatkossa itse itseään. Kaupungille jää vain maksajan osa.

Edelleen 250 000 eurolla saisi Suonenjoki jo pätevän oman elinkeinoasiamiehen ja jäisi rahaa vielä niihin hankkeisiinkin.

En siis arvostele tässä kenenkään ammattitaitoa tai asiaanomistautumista vaan tätä kallista ja epäselvää päätöksentekomallia ja - himmeliä.

Suonenjoen päätöksiä

Perjantai 10.10.2014 klo 21.58 - Pia P

Suonenjoen suunnitelmiin kuuluu myös juna-aseman seudun parantaminen. Aseman seutu onkin karu näky romahtamispisteessä olevien rakennusten takia.

Suomessa pikku paikkakuntien juna-asemien tilanne on surkea. Jotkut asemarakennukset on saatu myytyä ja niille on koittanut uusi elämä erillaisissa käyttötarkotuksissa. Loput ränsistyy tyhjillään.

VR on lopettanut lippujen myynnin ja muun palvelut suurimmalla osalla asemia, jopa risteyspaikkalla Pieksämäellä ei myydä lippuja. Liput ostetaan automaatista, verkkokaupasta, ärrältä puhelinmyynnin kautta tai sitten junasta.

Junia odotellan ulkona tai avokatoksessa. Auki oleva sisätila on nykyään harvinaista. Junat ovat tosin nykyäänkin tuntikausia myöhässä, joten kylmä kerkiää tulla, nimimerk. kokemusta on...

Nyt liikennevirasto ja Suonenjoen kaupunki pistää isolleen. Asemapiha laitetaan kuntoon yhteissopimuksella, jonka loppuhinta on 9 miljoonaa euroa. Suonenjoen kaupunki haluaa tämän lisäksi rakentaa asemarakennuksen kokonaan uuteen paikkaan. Se vaatii pysäköintialueen ja tierakennelmat.

Suonenjoen kaupunginhallitus päätti hyväksyä sopimuksen tietämättä paljon kaupunki joutuu tuosta 9 miljoonasta eurosta maksamaan. Ihan oikeasti. Summa on vielä epäselvä ja silti sopimus hyväksyttiin.

Kaupungin rahatilanne on surkea. Säästöt, leikkaukset ja lisävelvoitteet huonontavat sitä ennestään.

Loppusummaltaan x euroa kaupungin urakka on 30- 40 vuotta myöhässä. On outoa kun silloin kun oli matkustajia ja lipunmyynti Suonenjoella ei saatu tälläisiä tehtyä. Joskus oli jopa rahaakin käytettävissä kaupungilla.

Loppusumma x on noin jotain ratapihan korjauksesta , asemarakennus ja tiet (1 miljoonaa euroa) ja bonuksena aseman seudun kameravalvonnan maksaminen. VR on yritys ja Suonenjoki maksaa yrityksen turvallisuuden/ilkivallan valvonnasta? Ilmeisesti tällä tuetaan suonenjokelaista alan yritystä

Entäpä jos liikennevirasto haluaakin vain parantaa turvallisuutta ja nostaa nopeutta kun Suonenjoki ohitetaan vauhdilla? Mikään tästä suunnitelmasta ei oikeasti sido sitä, että Suonenjoki säilyy pysäkkipaikkana. Ei edes virkamiehen patsaan pystytys auta- kuulenna joku virkamies on tehtyn niin suuren työn, että ihan patsas halutaan pystyttää. Luulin, että virkamiesten kuuluu tehdä työtä.

Sopimuksessa Suonenjoen kaupunki maksaa hissit yms ja ylläpitää ne. Tämä vahvistaa sen , että liikennevirasto ei halua mitään turhia ja tyhjilleen jääviä rakennelmia maksaa. Niitä kiinnostaa parantaa junarata Suonenjoen kaupungin kohdalla.

Nykyään moni savonradan  pendolino pyyhkäsee Suonenjoen ohi pysähtymättä vaikka  ex-kaupunginjohtaja kävi Italiassa tutustumassa junien rakentamiseen.

Itse tykkään matkustaa junalla, mutta en pysty matkustamaan kuin työmatkoja sillä. On liian kallis matkamuoto omalla rahapussille... Ja ratapiharemontti on liian kallis Suonenjoen veronmaksajille.

ps. Vanhan aseman puolen rakennukset olisi voinut kaupunki velvoittaa niiden omistajat kunnostamaan.

Lusikka soppaan...

Perjantai 3.10.2014 klo 12.46 - Pia P

Jätevesilaki

Mikä meni väärin?

1. Ympäristön suojeleminen on hyvä asia, mutta mittasuhteet ja kohteet eivät aina kohtaa.

Pellon vieressä mäen päällä asuintalo, jossa toimiva jätevesijärjestelmä  Kolmen sakokaivon (säännöllinen tyhjennys) ja imeytyskenttä. Vieressä pelto, johon vedetään lietelantaa raakana ja pilaantuneena käymisen jälkeen karsean hajuisena lieruna.  Vesitö löytyy pellon alareunasta. Kummasta valuu vesistöön sitä ihteään? Kumpi joutuu lakiin perustuvan pakon takia ostamaan  ja asentamaan vähintään 15 000 euroa maksavan järjestelmän?

Miksi toimivia järjestelmiä piti ja pitää muuttaa?

2. Raha ja kuinka sitä tehdään.

Keskustan nykyinen puheenjohtaja omisti yrityksen, jonka tuotteesta tuli markkinoiden suurin toimittaja. Puoluekaverit järjestivät sopivan lain yritykselle. Puoluekaverit järjestivät sopivasti rahaa lain markkinointiin kuntiin, ns.jätevesineuvojat. Muut silloiset hallituspuolueet "suojelivat luontoa" ajamalla yhteistyöllä tämän lain voimaan.

Nyt keskusta kyseenalaistaa lain eduskunnassa, härskiyden huippu!

Keskustan velat maksoikin uusi puheenjohtaja, hyvä diili.

3. Laitteiston toimimattomuus

Laitteistoja myydään CE -merkinnällä. On kuulemma hyväksyttyjä. SYKE (Suomen ympäristökeskus) irtisanoutuu toimivuuden testaamisesta ja kertoi, että CE -merkintä tarkoittaa, että pöntöt kestää maanpaineen ja pakkasen. Ei siis kerro, että ne toimii.

Toimivuus on vain laitteen omistajan vastuulla, ei valmistajan tai myyjän.

Täydellinen kupla.

Laki pakottaa ostamaan hyvin kalliilla  ja asentamaan jotain, minkä itse joutuu vastaamaan, että se toimii. Vaikka ennestään olisi toimivat järjestelmät.

4. Nykyinen  "lypsylehmä"

Valtio maksaa tuulivoimasta suuria energiatukeja. Suurimpia tuen nostajia löytyy ihan keskustan lähipiiristä. Oli jopa neuvomassa miten tuet kanavoidaan "oikein".

Ei se tuulivoima pelastanut Suomen energiavajetta eli

5. Tulevan hallituksen "lypsylehmä" on...

Paikalliset voimalaitokset saanee tukea kotimaisen polttoaineen käyttämiseen. Eli kuka toimittaa pienvoimaloita?  Risupaketti 2 tulossa. .Arvatkaas kuka omistaa pienvoimaloita tekevän yrityksen?

Aattelepa ite...

Perjantai 26.9.2014 - Pia P

Lisäys viime viikon juttuun...

Valokaapelin vetopaikat on jatkossa maaperätutkittava!

Harvalla yrityksellä on varaan tälläiseen ylimääräiseen ja yllättävään menoerään. Kysymys onkin, että onko joku onnistunut lobbauksessa (Suomessa ei ole montaa maaperätutkimusta tekevää firmaa, joka pystyy näin laajamittaiseen toimintaan pikaisesti) vai valtion rahapulan takia keksittiin tälläinen lisäkulu, joka lopettaa ainakin pienten yritysten kaapelin vedon eli tukien haluamisen?

Viikon mietittävä: Jyrki Katainen sanoi vuonna 2008, että Suomi tarvitsee 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa. Nyt on tullut ilmi, että EU ajaa voimakkaasti "taakan jakoa" eli pakolaisia pakkoasutetaan eri EU -maihin maiden kantokyvyn ja harvaanasutuksen suhteessa. Tätä kirjoittaessa taustalla kuuluu vanha kotimainen leffa, jossa huoneenvuokrauslaki määräsi kuinka paljon ihmisiä on asuttava kodissa ja viranomainen pakko asuttaa ventovieraita asuntoihin, jos asunnossa on liian vähän asujia.

Vedänkö liikaa johtopäätöksiä, eihän näin voi olla? Eihän tätä ole jo sovittu, eihän?

Viikon vierailu: kävin alkuviikosta Brysselissä. Reissu, puhujat, asiat ja näkemäni vahvistaa tietoani, että hyvää tästä EU - jäsenyydestä ei jatkossa seuraa. Suomi ei pidä Suomen puolia vaan toimii Eu:n ja rikkaiden hyväksi. Rikas ei ole edelleen se, jolla on iso asuntolaina....