Yhteystiedot


pia.pentikainen@gmail.com

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:786787 kpl

Pikakysely

Äänestätkö kuntavaaleissa?

Hyvää Juhannusta!

Perjantai 21.6.2024 klo 11.47 - Pia P

Suomen nopein kansa juhlii kaikki juhlat ennakkoon...

Vappu on Vapun päivänä enää jäähdyttelyä. Jouluaattona syödään herkut ja jaetaan lahjat - varsinaisena joulupäivänä viedään jo kuusi ulos. Juhannuksena poltetaan kokko aattona ja grillataan. Kesän juhla on yhtenä päivänä suoritettu.

Media luo tietynlaisen kuvan juhlista. Suku, kaverit, mökki, runsas koristelu ja ruokailu ... Paine on kova. Mites vähävaraiset, yksinäiset, töissäolevat jne? Heille ei tarjota lehtien palstalla idylliä. 

Media luo kulutuksen paineet. Kauppa haluaa myydä. Ja kyllä tämä näkyy ihmisten ostoskärryissä ennen juhlapyhiä. Ruokahävikki on isoa kodeissa, koska kaikki herkut ei maistu eikä kukaan kykene syödä sellaisia määriä. Jos on rahaa ostaa jääkaappi täyteen.

Lapset voisi olla iloisia metsäretkestä, yhdessä olosta, vanhemmista, jotka ei someta idyllikuvia... Selvinpäin olevista vanhemmista. 

Tarjoa itsellesi ja mahdolliselle perheellesi  rauhallinen, turvallinen ja leppoisa Juhannus!

Kommentoi kirjoitusta.

Tarkastuksia

Perjantai 14.6.2024 - Pia P

Maanantaina 17.6.24 on Suonenjoen valtuustossa tilinpäätösasiat vuodelta 2023 yms.

Samassa on myös tarkastuslautakunnan huomiot kaupungin toiminnasta ja esim miten hallintoalat, lautakunnat jne noudattavat valtuuston ja hallituksen päätöksiä sekä kuntalakia.

Nyt sitten jännitetään esim miten tarkastusltk huomio teknisen puolen vuoden 2023 Väinölänkadun rakentamisen (aloitettiin rakentamaan ennen kaavan valitusajan päättymistä ja siksi hanke seisoi pitkän aikaan. Valittaminen oli aiheellista.) Ja Tilhinkadun rakentamisen (rakennettiin tie ennen kaavamuutosta ja yksityisen maalle.)

Voipi olla turhaa jänskättää?

Miten viralliset tilintarkastajat kommentoivat jokaisen hallintoalan ylityksiä? Voipi tulla tiukkaa tekstiä  - joillakin luottamushenkilöillä ei ole omasta mielestä vastuuta kuntalaisten rahojen käytöstä, ajatus on, että se "menneepi mikä menneepi."

Tilinpäätöskokouksessa puolueet pitävät ryhmäpuheenvuorot ja ehkäpä muutenkin valtuutetut pitävät puheenvuoroja.

Valtuustokokoukset lähetään suorana netissä. Niitä ei tallenneta.

 Tule paikalle tai katso live- lähetystä.

Suonenjoen valtuuston kokous maanantaina 17 6. Klo 18 00 Futurian sali, Jalkalantie 6.

https://suonenjoki.fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/kokous/

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, tarkastuslautakunta

Rakensinko turhaan tien toisen maalle?

Perjantai 7.6.2024 - Pia P

Suonenjoen tekninen teetti vuonna 2023 kohdalle Rautalammintien Tilhin kadun kohdalle keskikorokkeen suojatielle ja Tilhinkadulle muutaman metrin kevyen liikenteen tietä.

Otsikko kysyi, että teinkö turhaan tien toisen maalle - se on vanha vitsikysymys... Rakensinko turhaan toisen maalle.. 

Tien pätkä rakennettiin kesällä 2023. Tien paikka kaavoitettiin keväällä 2024. Ja nyt kaupunginhallitus ostaa sen kesällä 2024.

Hitsinpimpula, kukaan ei huomannut, ettei kaupunki omistanut maata, johon rakennettiin tie. No, nyt asia korjataan vuoden päästä. Maan osto on kaupunginhallituksen esityslistalla 10.6.2024.

http://www.suonenjoki.info/djulkaisu/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2024352-3

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, kaavoitus, tien rakentaminen, infra

Tietopyyntöjä

Perjantai 31.5.2024 - Pia P

Aloitetaas Suonenjoella vellonutta kouluverkkokeskustelua ihan uudesta lähestymiskulmasta.

Tietopyynnöistä! Kunnasta pystyy pyytämään tietoja- kuntaan, toimintaan tai päätöksiin liittyviä. Niitä pyytää jopa valtioinhallinto, virasto, media tms ja kuntalaiset.

Osa pyytää tarpeeseen ja osa ehkäpä johonkin muuhun tarkoitukseen. 

Kaupunginhallinnon on pakko vastata oikein ja kunnolla. Ei siis mitenkään suurinpiirtein vaan siihen menee oikeasti aikaa ja vaivaa. Tietopyyntö on lakisääteinen oikeus. Ja siis lakisääteinen velvollisuus vastata. 

Minäpä pyysin tietopyynnön tietopyynnöistä eli mitä on kysytty vuoden aikana. vastauksiin menevää aikaa ei ole eroteltu tai edes mitattu. Mutta voi tietenkin pohtia voisiko viranhaltijat ja koko kaupungin organisaatioa tehdä jotain muuta kuin vastata näihin, jotka löytyvät ihan tästä julkisesta linkistä:

https://suonenjoki.fi/etusivu/kasvatus-ja-koulutus/tarkea-tietaa/muut-suunnitelmat-ja-toimintamallit/palveluverkkoselvitys-2022/

Tietopyynnöt ja aihe

8.11.2023 Tietopyyntö kaupunginvaltuuston äänestystulos koulujen lakkauttaumiseen ja yhdistämiseen liittyen.

22.2.2024 Tietopyyntö Millä päivämäärällä kaupunginvaltuutetuille on saatettu tiedoksi 20.6.2022 valtuustonkokouksen esitysmateriaali liitteineen

22.2.2024 Tietopyyntö Onko kaupunginhallintosäännön kohtaa 103. § Kokouskutsu, muutettu 13.6.2022 jälkeen ja jos on, niin kuinka?

26.2.2024 Tietopyyntö Minkälainen tämä sääntö oli ennen tätä muutosta? (Hallintosääntö)

2.11.2023 Tietopyyntö Yhtenäiskoulun luokkahuoneiden lukumääristä ja pinta-aloista sekä maksimihenkilömääristä.

13.11.2023 Tietopyyntö oppilaiden kuulemisessa 2020 ja 2022 esitetyistä kysymyksistä

23.11.2023 Tietopyyntö Yhtenäiskoulun pohjapiirustuksen ja alkuperäisen suunnitelman mukaisista henkilömääristä

26.12.2023 Tietopyyntö palveluverkkoselvityksen 2022 liitteen 16 mukaisen opiskeluhuollon ohjausryhmän jäsenten nimet ja roolit

7.2.2024 Tietopyyntö kasvun ja oppimisen lautakunnan kokouksen 30.1.2024 liitteet 17 ja 18

7.2.2024 Tietopyyntö kaupunginhallituksen 20.11.2023 selvityspyynnön vastaukseen käytetyistä asiantuntijoista

22.2.2023 Tietopyyntö tarkka päivämäärä milloin palveluverkkoselvitys 2022 on valmistunut

13.3.2024 Tietopyyntö Lapsivaikutustenarviointi dokumentti ja sen vaikutukset päätöstentekoon

14.3.2024 Tietopyyntö kirjalliset todisteet kasvun- ja oppimisenlautakunnan puheenjohtajan Piia Pentikäisen väitteestä

22.3.2024 Tietopyyntö lasten kuulemisessa esitettyjen kysymysten hyväksymisestä huoltajilla, lasten piirustusten vaikutuksista päätösten tekoon, huoltajien osallisuus keskustelutilaisuuksissa ja lapsivaikutusarviossa käytetyistä asiantuntijoista

26.3.2024 Tietopyyntö tulevista oppilasmääristä muutamalla vuodella eteenpäin

3.4.2024 Tietopyyntö opiskeluryhmien koosta kullakin luokka-asteella lukukaudella 24-25 ja luokka-asteiden sarjoista Yhtenäiskoululla lukukaudella 24-25

9.4.2024 Tietopyyntö Suonenjoen Yhtenäiskoulun koko koulun ja alakoulun puolen palo- ja pelastussuunnitelma.

14.4.2024 Tietopyyntö syksyllä 2024 aloittavien esikoululaisten määrästä ja jakaantumisesta asuinalueittain

17.4.2024 Tietopyyntö Kuntamaiseman tekemän selvitys

25.4.2024 Tietopyyntö 5-6lk siirrosta aiheutuvan vuosittaisen säästön laskelman perusteet

29.4.2024 Tietopyyntö viralliset tiedot henkilömääristä Yhtenäiskoulussa eroteltuna alakoulu, yläkoulu ja lukio sekä pelastussuunnitelma

29.4.2024 Tietopyyntö viralliset henkilömäärät Lintharjun Yhtenäiskoululla, mukaan lukien oppilaat, opettajat, avustajat, siistijät, keittiöhenkilökunta ja kaikki muut siellä työskentelevät henkilöt

Korostan, että ihan tietopyyntö on lakisääteinen oikeus, mutta onko järkee- kun samat tiedot löytyy valmiina. Vai onko tämä jo kiusantekoa?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, Kouluverkko, tietopyyntö

Pakko ryhdistäytyä!

Maanantai 27.5.2024 klo 18.09 - Pia P

Olen ollut niin laiska, saamaton yms, että olen unohtanut tämän purpatus- kanavan kokonaan. No, en ole unohtanut- on kuulkaas ollut paaaaaaljon asiaa, mutten ole saanut kirjoitettua niitä. 

Suomessa, Suonenjoella ja jopa omassa elämässä on tapahtunut paljon. Ikää ja kokemuksia ainakin tullut lisää.

Moni kirjoittaa Suomen asioista, mutta harvapa kirjoittaa Suonenjoen asioista. Eli pääpaino on jatkossakin Suonenjoen asioisssa.

Kertauksena- Olen Suonenjoen kaupungin valtuutettuna, kaupunginhallituksen 1.varapuheenjohtaja ja kasvun ja oppimisen lautakunnan puheenjohtaja. 

Kaikki mitä kirjoitan löytyy julkisista materiaalista tai ne ovat minun tulkintoja tai ajatuksia. En kirjoita muiden juttuja, en toisten puheita tai kokouksen sisältöjä- paitsi valtuusto- se on julkinen.

Plokistani ei siis löydy salaisuuksia eikä koskaan luottamuksia asioita. Luottamuksen voi pettää vain kerran - suuntaan tai toiseen.

Yritän topakoitua ja julkistaa jatkossa perjantaisin uuden plokin.

Kannattaa lukea!

Kommentoi kirjoitusta.

Mistä lisää aikaa?

Maanantai 22.1.2024 klo 17.24 - Pia P

Monella on kiire. Ei kerkiä tavata kavereita, ei ole aikaa hoitaa itseään tai saatikka jutella edes omien lasten kanssa. Pyykit kasaantuu ja milloin on tehnyt ruokaa pitkän kaavan mukaan. 

Missä aika on? Mihin aika häviää? Kaikila on kuitenkin 24/7. 

Ennen aikaa oli enempi. Käytiin serkkujen luona kylässä. Nukuttiin aamulla pitkään. Maattiin laiturilla pilviä katsomassa.

Pestiin käsin pyykkiä, lämmitettiin taloa puilla - ne piti ensin tehdä, kaataa, pilkkoa, pinota, siirtää liiteriin - ruoka tehtiin hellalla ja uunissa, perunat käytiin vähintään kellarista hakemasta.

Monella on kännykkä kädessä. Pitää lukea klikkiotsikoita ja kivoja tai järkkyjä videoita...

Paljon meillä menee aikaa luuri kädessä?

Kommentoi kirjoitusta.

Pääministerin puheet

Perjantai 13.1.2023 klo 23.23 - Pia P

Pääministeri Marin (SDP) teki vaalitentissä täydellisen poliittisen teon. Vaalitentti oli 13.1.23 ja keskustelussa oli kokoomuksen puheenjohata Orpo ja pääminteri Marin.

Tentissä ei suinkaan puhuttu päivän asioista vaan siirrettiin puhe komanteen osapuoleen - jonka edustajaa ei siis ollut paikalla- eli perussuomalaisiiin. Marin moitti perussuomalaisia rasisteiksi yms. ja mediahan otti tämän riemuiten vastaan. Muutaman päivän kohu oli saatu aikaan. Persut on rasisteja! Tosin siinä lauseessa samalla halveksittiin demokratiaa, vapaita vaaleja ja puolta miljoonaa äänestäjää.

Tentissä ei suinkaan tarvinnut puhua kolmen päivän päivystysjonoista, katastrofaalisesta varhaiskasvatuksen tilasta, hoitajapulasta, hoitopaikkapulasta, työntekijäpulasta, tiestön korjausvelasta, energian hinnoista tai vaikka miksi suomalaiset maksvat italian terassiremontteja tai savannipääliköille muutama miljoona "taskurahaa".

Jos joku on rasisti, niin sitä teosta tai puheista seuraa tutkinta ja ehkä tuomio. Politiikon ei pidä alkaa nimittelemään tuomioon johtavilla sanoilla toisia. Mites joku sanoisi, että jonku puolueen väki murhaajia tai väärentäjiä?

Marin vetosi, että Soinin aikaa perussuomalaiset olivat erilaisia ja nyt he ovat rasisteja. Marin oli reilu parikymppinen opiskelija kun liityin perussuomalaisiin. Hän ei varmaan muista, miten silloiset perussuomalaiset olivat monen mielestä rasisteja yms verrattuna SMP:n aikoihin. 

Perussuomalaiset pitävät Suomen ja suomalaisten puolia, onhan se hirveää EU myönteisille puolueille- vai mitä? Eihän se voi olla niin, että suomalaisilta leikataan ja rahaa annetaan rikkaille Etelä- Euroopan maille, jotka eivät halua verottaa omaa kansaa? 

Toinen outo asia, oli että Marin kertoi kokoomuksen antavan verohelpotuksia vuorineuvoksille. Suoraan Uuno turhapuro leffa - tasoista puhetta. Näköjään vetosi moneen- vihatut vuoristoneuvostot!

Demarien puoluetoimisto kannattaisia tutkia montako vuorineuvosta on Suomessa tällä hetkellä. Ei vaikuta verotuksen kokonaisuuteen. Veroratkaisut on ihan muuta tasoa. Halpamaista populisimia!

Mites jos jatkossa keskityttäisiin vaalitenteissa oikeisiin asioihin?

Kommentoi kirjoitusta.

Luottamustoimia

Keskiviikko 2.11.2022 klo 23.22 - Pia P

Kuntavaalien jälkeen valitaan kunnan luottamushenkilöt valtuustoon, hallitukseen, lautakuntiin, toimielimiin, jaoksiin yms.
Kuntavaalien aikana moni ehdokas lupaa ajaa ja puolustaa tärkeitä asioita, jotkut puhuvat ns. vaalilupauksista. Tärkeä asia voi olla kyläkoulu, tien hoito, vanhusten hoiva, hiihtolatu, pyöräreitti, päiväkoti, kaupungin elinvoimaisuus yms maan ja taivaan väliltä. Osa ehdokkaista ei lupaa mitään - korkeintaan tehdä parhaansa.
Valtuustokauden alussa monelle uudelle luottamushenkilölle tulee yllätyksenä kuinka hidasta ja samalla lakien sääntelevää kunta-asioiden hoito on. Moni asia, mikä omasta mielestä olisi "het ja nyt" - valmis kestääkin vuosikausia, esim maan ostosta kaavoituksen kautta rakennuspaikaksi - prosessi. Joka lautakunnalla on ns omat rahat eli koulutuslautakunta ei voi ottaa liikenneympyrän rahoitusta rahoittaakseen omaa ylitystä. Rahan käyttöä säätelee kuntalaki. Kunnan talous pitää olla tasapainossa. Suomen hallitus voi tehdä kymmenien miljardien alijäämäisen (ottaa velkaa), mutta kunta ei voi tehdä alijäämäistä budjettia. Tulevat rahat pitää riittää menoihin. Suurin osa yksityistalouksista toimii samalla tavalla.
Kunnan luottamushenkilön pitäisi olla tasapuolinen ja tasa-arvoinen. Jokainen kunnan asukas kunnan alueella on arvokas. Samoin pitää huolehtia yrityksistä, yhdistyksistä, vapaa-ajan toiminnasta, eläimistä jne. Kunta myös turvaa ja huolehtii varautumisesta kriisin varalta. Kunnan rahaa menee teiden rakentamiseen, auraamiseen, hiekoittamiseen ja vaikka liikuntapaikan rakentamiseen. Kuntien lakisääteisten tehtävämäärä on huima ja kaikki kunnat tarjoavat myös ei- lakisääteisä palveluista ja asioita.
Kunnan luottamushenkilön tärkein ominaisuus on ymmärtää taloutta - takaa kunnan tulevaisuuden - ja noudattaa päätöksenteossa lakia sekä tasapuolisuutta -takaa kunnan asukkaiden, toiminnan ja alueiden tasa-arvon. 
Tätä ajatusmaailmaa vasten on outoa, että Suonenjoen päätöksenteko pitäisi palvella vain osaa Lempyyn vanhempia haluja. Perusteena on ollut mm että siellä maksetaan veroja.
Suonenjoen keskustan vaarallinen, monen vakavankin kolarin risteys, pitäisi jättää ennalleen, että lempyyn koulu saa rahaa. Oppilaita on alle 30 ja tällä hetkellä heillä on kaksi opettajaa, koulunkäyntiavustaja ja keittäjä- lämmittäjä, lisää pitäisi saada kolmas opettaja ja erityisopettaja. 
Muutama lempyyläinen on hyvin aktiivinen soittelija ja painostaja. Se näköjään tehoaa hyvin. Suonenjoen valtuuston kesäkuun 2022 kokouksen jälkeen joku valtuutettu tuumasi, ettei uskaltanut tehdä päätöstä, jossa lempyyn koulu olisi loppunut.
Tällaistako päätöksentekoon vaikuttamista tahdomme? Tahtooko edes kaikki lempyyläiset? Uhkailemalla ja painostamalla mieleisiä päätöksiä? Tästä on moni sanonut, muttei uskalla puhua julkisuuteen.
Miksi tällainen kirjoitus nyt? 2.11.2022 minulle soitettiin ja puhelun aikana sanottiin, että kun en ole vain Lempyyn puolella, niin olisi parempi lopettaa Suonenjoella politiikka ja erota kaikista. Koulutuslautakunnan tehtävä olisi ilmeisesti tehdä päätöksiä vain Lempyyn hyväksi, kun he maksavat veroja!
En aio lopettaa luottamustehtävissä. Olen vain todella surullinen. Uhkailu ei kuulu demokratiaan. Mietin jatkotoimenpiteitä.

Kommentoi kirjoitusta.

Suomi- tunnettu maa?

Perjantai 26.8.2022 klo 20.37 - Pia P

Opiskelijaryhmä  Euroopasta tuli Suomeen yliopistoon kesäkurssille. Kahvikeskustelun aikana tuli ilmi Suomen ja Venäjän yhteinen raja ja sen pituus. Osalle opiskelijoista se tuli  yllätyksenä. He olivat mieltäneet olevansa jossain Ruotsin seutuvilla kun karttaa tutkailtiin.

Ajatelkaas nyt, suomalaiset luulevat olevan maailmalla tunnettu, koska olemme niin monessa sopassa mukana ja yleensä maksajan roolissa.

Ja silti joukko eurooppalaisia yliopistotason opiskelijoita ei tiedä missä Suomi on. Positiivistä oli, että he yllättyivät, ettemme ole venäläisten kaltaisia ja maa ei muistuta Venäjää - vaikka Venäjän on tuossa vieressä.

Kommentoi kirjoitusta.

Rantapolkua - tarina jatkuu

Tiistai 23.8.2022 klo 10.51 - Pia P

Suonenjoen valtuusto äänesti joulukuussa 2020 vuoden 2021 investoinnista pois rantapolun, pienvenesataman ja parkkipaikan. Rahaa hankkeeseen oli varattu epärealistisesti 50 000 euroa - kustannusarvioksi kuiskuteltiin 350 000 e. Polkua markkinointiin "polkuna", mutta se olisi vaatinut monen metrin levyisen baanan traktorilla ajamista varten. Polkua vastustettiin kovasti. Toki kannattajiakin löytyi.
Kaupungin valtuuston hyväksymässä tasapainottamisohjelmassa on päätös, että uusia huollettavia alueita, puistoja jne. ei tehdä. Alueet vaativat työntekijät ja työntekijöiden työpanoksen sekä kunnostamiseen ja korjaamiseen rahaa. Mistä rahaa hoitamiseen?
Suonenjoella on jo yhdeksän pienvenesatamaa - suurin osa juuri joen rannalla-  ja pari laiturisatamaa isommille veneille. 
Nyt joen rannassa puistossa on kaadettu puita ja maata myllätään. Alueelle tulee parkkipaikka ja vesijättömaalle pienvenesatama. Missä päätös?
Venepaikka - päätös on tehty Suonenjoen valtuuston kokouksessa 20.12.2021.  Investointiin on varattu 15 000 euroa. Parkkipaikasta ei ole tehty päätöstä eikä siihen ole rahaa.
Vuoden 2022 investointiosassa oli yksi rivi erillään Rantakadun kunnostamisen kohdasta. Kukaan ei edes vihjaillut esittelyissä, että samalla kun tarpeellinen Rantakadun putkiremontti tehdään, niin tehdään jo kerran kumottu venepaikka ja
varataan siihen riittämätön rahamäärä.
Rantakadun katusuunnitelma oli nähtävänä kesäkuussa kaupungintalon sisäeteisessä. Katusuunnitelmassa ei ole mainintaa pienvenesatamasta. 
Se, että katusuunnitelmaa oli yksi komentti, ei tarkoita, että kuntalaiset haluavat uuden pienvenesataman.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suonenjoki, rantapolku, rantapuisto

Purpatus jatkuu!

Sunnuntai 21.8.2022 - Pia P

Rakkaat lukijat -ystävät ja vähemmän ystävät!

Jatkan uuden jutun julkaisua perjantaisin. Kiitos kärsivällisyydestä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ploki, purpatus, Suonenjoki, taustatietoa, Suomi, politiikka

Vanhusten hoiva-asuminen - Suonenjoki

Maanantai 28.2.2022 - Pia P

Suonenjoen virkaihmiset ja päättäjät eivät arvosta yhtään vanhuksia! Kaupunki panosti ökyluokan liikuntahalliin 17 miljoonaa ja sen päätyy tehdään vielä lastenleikkipaikka! OMG!

Kaupunginhallitus lopetti Veljeskodin väistötilojen kilpailututtamisen ja samalla lopetettiin kaikki. Rahaa ei rittä vanhuksille yhtään. Kyse on arvovalinnoista!

-------

Tälläistä mielipiteitä ja keskustelua saimme lukea lehdessä ja facebuukin puskaradiossa.

Tässäpä sitä ikävää/tylsää tosiasiaa...

Suonenjoen kaupunki käyttää vanhuspalveluun noin 10 miljoonaa joka vuosi. Arvovalintojen takia käytämme asumispalveluihin enempi rahaa kuin keskimäärin Suomessa kunnat. Kotipalveluun on lisätty vakituisia työntekijöitä.

Kilpailutuksen tuloksena esimerkiksi Iisvedenpalvelukoti säätiö (tuottaa tehostettua asumispalvelua) saa lisää 10% rahaa per hoivapaikka -( kilpailutus aiheutti kanssa suuren pahan mielen, jopa luottamushenkilöissä - löytyy pöytäkirjoista. Lopputulosta kukaan ei ole muistanut kehua.)

Veljeskotia on yritety elvyttää vuosikymmenien aikana monta kertaa. Jälkeen päin arvioituna jotkut rakennusratkaisut eivät ole olleet hyviä, mutta ne on tehty sen ajan ajattelun mukaan. Muutama pitkäaikanen luottamushenkilö on aina voimakkaasti puolustanut rakennuksen hyvää kuntoa kokouksissa. 

Arvoista olemme keskustelleet monessa eri paikassa ja monessa eri tilanteessa. Pöytäkirjasta löytyy esimerkiksi KH (kaupunginhallitus) äänestys. "Kerrotaanko ARA lle, että Suonenjoelle tarvitaaan uusi rakennus vanhustenhoivaan." Ilmeisesti arvovalintojen takia erään puolueen edustaja oli sitä miletä, ettei lähetetä moista tietoa mahdolliselle hoivakodin rahoittajalle.

Kommentoi kirjoitusta.

vaalipohdintaa

Tiistai 18.1.2022 klo 8.25 - Pia P

Hyvinvointialuevaalit 23.1.2022 on suuri vallan- ja rahan jaon hetki. Moni pieni kunta jää valitettavasti ilman päättäjää (ei riitä äänimäärät). Kunnat eivät päätä eikä järjestä mitään pelastus-, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Valittu päättäjä ei aja oman kunnan asioita ja etua vaan koko maakunnan etua. Mikä vaalilupaus on luvata mitä on jo ja mikä jatkossa voi lähteä pois? Tai kukaan ei tiedä minkälaisia on esim. terveyskeskuksen palvelut ovat jatkossa ja kuinka usein siellä on edes palvelua.

Tuleva muutos ei lisää työntekijöitä eikä rahaa eikä kevennä työolosuhteita eikä paranna alojen houkuttelevuutta. Jatkossa on edelleen pula puheterapeutista, psykologeista, lähihoitajista, lastensuojelun henkilöistä, palomiehistä jne. Rahapulasta kärsii jatkossakin vanhushuolto, lastensuojelu, vammaisten hoiva. Rahoituksessa ei ole huomioitu edes tietojärjestelmien yhtenäistämistä eikä palkkojen harmonisoitua. Miksi sitten tällainen hallintouudistus?

Maakunnan luottamushenkilöiden eli poliittisten päättäjien palkkiot ovat ihan eri luokkaa kuin pienissä kuntayhtymissä. Osasta poliitikoista tulee palkkatyöläisiä.

Puolueet saisi 5-6 000 euroa per valtuutettu ja ryhmärahaa ”demokratian takia”. Hoivan ja hoidon rahoista maksetaan siis miljoonien puoluetukea.

------

Demokratia rahalla maksettaisiin puolueiden hyvinvointialueen valtuutoryhmien työntekijöiden työtiloja, tietokone- ja puhelin hankintoja ja kuluja yms. Eli perinteisten eduskunnan päättämien puoluetukirahojen käyttäkohteita siirretään maksettavaksi hoivan ja hoidon rahoista.

Mikä muuttuu kun samat johtajat ja päättäjät ovat jatkossakin hoitamassa asioita? Ei ihme, että pimeässä pidetty hyvinvointialueen verotusoikeus on tulossa- aina voi nostaa veroja, ettei tarvitse muuttaa mitään?

Kommentoi kirjoitusta.

Arvovalintoja - vastakkain asettelua

Sunnuntai 12.12.2021 - Pia P

Suonenjoen keskusteluaihe numero yksi on nyt kouluverkko - päätökset.

Kannatan avoimutta ja rehellisyyttä sekä tietoon pohjautuvia ratkaisuja.

Viisi vuotta sitten Suonenjoen Perussuomalaiset vastusti Lempyyn koulun lopettamista. Pääsyy oli lähinnä, että se oli menossa sen ajan säästölistan yhtenä rivinä läpi - ilman julkista keskustelua. Siitä on siis viisi vuotta ja kahdet kuntavaalitkin. Paljon on vettä virrannut Suonenjoessa sen jälkeen.

Vuosi sitten Lempyyn koulu oli taas keskustelussa, nyt syynä oli se, että Suonenjoen lapsimäärät vähenee koko ajan. Lempyyn koululaiset mahtuisi suoraan yhtenäiskoulun luokkiin. Koulutuslautakunnan päätös ei edennyt päätöksen teossa eteen päin. Kouluverkko ratkaisut tekee kaupungin valtuusto. Miksi ei edennyt? Koska kevät 2021 oli kuntavaali -kevät. Moni toki lupaili vaikka mitä hyvää ja kivaa- ilman rahatodellisuutta- esim kaupunginhallituksessa meni läpi syksyllä 2020 Lempyyn koululle suunnitteluraha 200 000 euroa vuodelle 2022- ei siis rakentamisrahaa. Varsinainen vaalitemppu.

Koulutuslautakunta teki taas syksyllä 2021 päätöksen, että Lempyyn koulu lakkautetaan.

Samaan aikaan on siis voimassa kahden eri vaalikauden koulutuslautakunnan päätös lopettaa koulu ja suunnitella uutta!

Samaan aikaan on saatu voimaan SoTe - laki alueineen (tammikuu 2023) sekä hyvintovointialueen vaalit (tammikuussa 2022). Kunnista lähteen noin 60 % rahoista ja tehtävistä pois.

Mitäs jäljellä jäävällä rahalla pitäis saada tehtyä? No, ihan kaikki muu. Lisäksi maksettua investoinnit- olevat ja tulevat. Suonenjoella väki vanhenee ja lapset kouluissa vähenee- vuonna 2028 on noin sata oppilasta vähemmän. 

Mitä Suonenjoki tarvitsee tällä hetkellä? Päätöksen teon myllyssä on jo vanhusten hoivarakennus, korvaamaan huonokuntoiset rakennukset. Eli sellainen rakennetaan jos rahoitus ja lupa saadaan. Seuraavaksi listalla on terveyskeskus. Hyvinvointialue vuokraa kolmeksi vuodeksi nykyisen rakennuksen, entä sen jälkeen? Kukaan ei tiedä. Vaaliehdokkaiden puheet on ... valistunutta arvalua. Tulevalla hyvinvointialueella on jo lähtiessä vähemmän rahaa kuin mitä nyt on Pohjois- Savon SoTe- menot.

Kolmen vuoden vuokra-ajan jälkeen meillä pitäisi olla tarkoituksen mukaiset, terveet ja ajanmukaiset rakennukset tai rakennus terveyskeskukseen. Kyllä, me tarvitsemme uuden terveyskeskuksen. Sitä ei todellakaan rakenna hyvinvointialue, koska se keskittyy poistamaan kiinteistömassaa huonoimmasta ja epäsopivammasta päästä.

Vähän rahaa kunnassa ja rakentaa pitää- jokainen voi miettiä kumpi on tärkeämpi 30 oppilaan uusi koulu Lempyylle vai kaikkia kuntalaisia, jopa lähikuntalaisia palveleva terveyskeskus.

Tämä päätös ei ole vastakkain asettelua. koska järki ratkaisee. Tarvitsemme uuden terveyskeskuksen ja milelellään siihen vuodeosaston, että saamme läheiset lähelle kevyen sairaalahoidon tai saattohoidon hetkellä. Niissä hetkissä pitää omaisten olla lähellä.

Kuten sanoin, kerron rehellisesti kantani. En kannata Lempyylle uutta koulua.

Kommentoi kirjoitusta.

Ilmastotalkoot

Keskiviikko 1.12.2021 klo 20.18 - Pia P

Suomalaiset neuvottelevat muiden maiden kanssa ja sitten ilmoittavat, että tavoitteemme on tiukempia kuin muilla mailla. Haluamme olla ensinmäisiä!

Suomalaisille kerrotaan, että ilmaston lämpiämisen torjunnan takia elämisen, liikkumisen, energian, polttoaineen jne hintaa nostetaan. Joo -ei haittaa! 

No, nyt bensa maksaa 2 euroa litra, sähkön hinta on taivaissa, kaukolämpö on kallista jne.

Ja nyt kyllä haittaa! Palkasta ei jää mitään käteen ja osa suomalaisista ei pysty maksamaan laskuja. Rahat ei riitä.

Äänestä vihreitä, vassemmistoa ja demareita - kuritamme suomalaisia kunnolla ja otamme vielä velkaa muille maille jaettavaksi. Ihanaa! Nämäkin on kerrottu etukäteen.

Hyvin kyllä on toimet tehonnut! Nyt on kunnolla pakkasta ja lunta.

Kun raha ei riitä auton tankkaamiseen sekä istuu kotona pimeässä ja kylmässä - on onnellinen. Ilmasto ei lämpene!

2 kommenttia .

Suomi

Perjantai 12.11.2021 klo 21.07 - Pia P

Moni muistaa loppuvuoden 1989 järkyttävät uutiskuvat Romaniasta. Lastenkodin lapset olivat likaisina ja nälkäisinä häkeissä, vanhukset olivat omissa eritteissään sänkyihin sidottuna, vammaisten kohtelu oli julmaa, kansa eli hökkeleissä ja he söivät nälässä ruohon juuria. Kansa kärsi jatkuvasta energia- ja ruokapulasta. Romanian kansaa vahdittiin tiukasti ja sananvapautta ja muita kansalaisoikeuksia rajoitettiin.

Romanian kommunistinen diktatuuri esitti muille maille miten loistavasti maalla meni. Romania piti yltäkylläisiä juhlia, rakensi prameita rakennuksia ja maan johto keräsi itselleen rahaa, omaisuutta ja mainetta. Rahaa riitti kaikkeen muuhun kuin omalle kansalle. 
Lopulta romanialaiset kyllästyivät elosteluun ja lopputuloksena maan johtaja Ceausescu ja hänen puoliso teloitettiin. Maailmalle levisi totuus Romanian todellisuudesta.
Suomessa tämän päivän uutiset kertovat miten vanhukset makaavat lattialla märissä vaipoissa, vammaisia sidotaan ja teipataan kiinni, hoidettavia ylilääkitään hiljaisiksi ja liikkumattomaksi, lääkäriin ei pääse, päiväkodeissa ei ole hoitajia, kouluissa ei ole opettajia,  energia- ja ruokaköyhyys on tosiasia  jne. Ruuan jakojonot kasvat.  Hyvinvointivaltio on muuttunut pahoinvointivaltioksi.
Samaan aikaa Suomi ottaa velkaa, että voimme antaa rahaa muille maille. Olemme kaikissa muiden auttamisessa esimerkillisen hyviä, aina ensimmäisenä. On tärkeää näyttää hyvälle ulospäin.
Nykyajan Suomi on entisajan Romania.

1 kommentti .

Suonenjoki - jäähalli

Keskiviikko 10.11.2021 - Pia P

Suonenjoella on jäähalli. 

Hyvin monet suonenjokelaiset ovat olleet vuosikymmenien aikana talkootöissä jäähallilla tukemassa lasten ja nuorten harrastusta. Ilman talkootyötä ei pyörisi jäähalli (tekniikka, jään huolto jne), pelitapahtumat tai harrastukset. Monet suonenjokelaiset ovat harrastaneet ja harrastavat edelleen jääkiekkoa, taitoluistelua, ringetteä ja vapaata luistelua. Suonenjoen jäähallilta on ponnistettu isojen kaupunkien seuroihin ja jopa maailman jääkentille. En usko, että kukaan kiistäisi jäähallin merkitystä Suonenjoen ja jopa maakunnan urheilupaikkana. 

Moni luulee, että kaupunki omistaa kokonaan tai osan jäähallista.Jäähallin omistus on osakeyhtiö -pohjainen. Kaupunki ei omista siitä yhtään.

Suonenjoen koulutoimi ostaa vuosittain luisteluaikaa kaikille koululuokille. Tälläinen palvelun osto on reilu, koska siitä pääsee nauttimaan kaikki koululaiset. Osa kaupungin vapaaehtoisista tuista on vain joidenkin hyödyksi.

Suonenjoen koulutoimi on ostanut jääaikaa joka vuosi ilman koulutuslautakunnan päätöstä. Kustannus on noin 38 000 euroa (maksu jäähallille) plus kuljetukset kouluilta - Lempyyltä, Sammalselältä ja Iisvedeltä kuljetetaan lapset luistelemaan muutaman kerran vuodessa. Vuosittainen kustannus on yhden opettajan palkka. 

Eli Suonenjoen koululaiset maksavat osakeyhtiölle yhden opettajan palkan verran vuodessa - ilman lautakunnan päätöstä, ilman keskustelua. "Näin on aina ennenkin tehty!"

Koulupuolella on haasteensa - oppilaita vähemmän, rahaa vähemmän, korjattavia kouluja ja henkilökunnan palkkakustannukset nousevat. 

Minusta jäähallin tuki pitäisi olla kaupunginhallituksen päätöksen alla - kuten muutkin vapaaehtoiset tuet. Ei ole reilua, että raha on suoraan lapsilta pois. Valtuusto päättää tukirahat ja kaupunginhallitus jakaa ne tukemaan mansikkakarnevaaleja, Kuopion musiikkikonservatiota, kyläyhdistyksiä, teitä yms.

Joka koululla on talvisin hyvin hoidettu valaistu ulkojääkenttä. Mutta parhainpaan luisteluaikaa liikunnan opetusssuunnitelmassa voi olla vaikka telinevoimistelua. Silloin jumpataan sisällä kuten on suunnitelma. Suunnitelma ei anna periksi, että luistellaan on ulkojäät tai hiihdetään kun parhaat kelit. Suunnitelman ajankohdassa "luistelua" voi olla liian pakkasta, sataa vettä tai jäät on huonossa kunnossa. Osa koululuokista ei luistele ulkojäillä talven aikana -vaikka joka vuosi on ulkojäät.

Kaupungin tekninen puoli panostaa isolla rahalla koulujen ulkojäiden hoitamiseen ja koululaiset kuskataan bussiilla jäähallille luistelemaan.

Kommentoi kirjoitusta.

Mä oon hyvis

Sunnuntai 7.11.2021 klo 22.01 - Pia P

 Siisku mä niiku suojelen maapallon- meidän ainoota niiku tärkeetä, niin mä siis mä esitin, et niiku nyt loppuu lihan syönti ja maidon juominen, yöks vauvalehmän juomaa niiku.

Mä en niiku jaksa kävellä istumaan Manskulle niiku, muta siks mä keksin, et nyt tehdään niiiin iso päätös et mä voin lentää intiaan joogaamaan muiden niiku tiedotavien kanssa niiku. Mutsi lupas maksaa kun se saastuttaa luontoa niiku jollain ajaa bensa-autolla ja tekee mainoksia jossain boring töissä jotain karseita ruokakuvia niiku eläimistä. 

Mut onneks tarjotaan ekokahvia ja -teetä, luomubanaaneja jne.mäkin voin syödä jotain niiku. Jossain missä mä niiku oon.

Joo, Helsingin kaupunki teki päätöksen, ettei kaupunki tarjoa lihaa eikä lehmän maitoa, paitsi kuninkaille ja muille herroille.

Miksi tarjotaan kahvia - se on ihan sama millä tyylillä viljelty, koska sen kuljetus Suomeen laivoilla on hyvin saastuttavaa sekä sen valmistus (paahto) hyvin paljon energiaa vaativaa? Kaurajuoma ei kuittaa hiilijälkeä. koska kaurajuoman hiilijälki on myös iso.

Kahvin/teen tilalla voisi Helsingin kaupunki tarjoata vaikka puolukkamehua tai villiyrtti -teetä, huom- suomalaista.

Banaani ei ole välttämätöntä - tilalle kotimaista omenaa. Samoin pois avokado, soija, pähkinät, riisi jne.

Sitten vasta voitaisiin puhua päätöksistä, jolla olisi merkitystä. Tosin ei oikeasti yhtään mitään ilmaston kannalta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsinki, ilmasto, liha, maito, päätöksen teko

Autoilu

Sunnuntai 3.10.2021 - Pia P

Ajoin Kuopiossa neljän ruuhkassa. Liikennevaloissa katselin muiden autojen sisälle, melkein joka autossa oli vain yksi henkilö. Autot olivat uudehkoja, tottakai, kun oli työruuhka-aika.

Polttomoottori -autoilua halutaan rajoittaa ilmaston lämpiämisen takia. Hallitus tekee rajoituksia ja lakeja sitä varten. Esimerkiksi polttoaineen hintaa nostetaan (veroja keräämällä), jakeluvelvoitteilla (bensa-asemille sähköautojen latauspisteet), pienentämällä työmatkavähennystä, vähentämällä tiemäärärahoja ja puhutaan tietullleista, ruuhkamaksuista jne.

Kaikista hurjin on verohelpotusten poistohalu eli osa autokunnasta tai autoilijoista on saanut verohelpotusta syystä tai toisesta, esim. invalidit saa helpotusta ajoneuvoverosta, että pääsevät liikkumaan itsenäisesti. Verohelpotusta on saanu myös ambulanssit, invavarusteiset taksit, ruumisautot. Yksi ryhmä on ollut museoikäiset harrasteajoneuvot ja siinä on rajoitettu ajoaika vuodessa. 

Ajatelkaas, polkupyörän perässä ruumislaatikko ... Ilmasto kiittää!

Noh, takaisin kaupungin ruuhkaa. Kun käy töissä, saa palkkaa siitä keskipalkan tai yli sen (3500 euroa) ja asuu lähellä työpaikkaa, kenties saa kilometrikorvaukset työajoista, kenties työsuhdeauto jne,

Ruuhkassa istuvalla on varaa hyvin pitkälle kiristyksissä ja hinnan nostoissa. Ei koske ihan heti työssäkäyviin, vaikka iso purina kuuluukin.

Mihin autoilun hinta koskee? Pienipalkkaisiin, työttömiin, eläkeläisiin, jotka kulkevat joukkoliikennevälineellä, koska polttoaineen hinnan nousu nostaa lippujen hintoa. Maaseudulla pitkää matkaa ajavat maksavat yhä enempi liikkumisesta. Ruuan ja tavaroiden hinta nousee, koska kuljetuskustannukset nousevat. 

Maalla asumisen riemu pienenee koko ajan - kulkeminen kallistuu, sähkön hinta nousee jne.

Mites Lappi, Kainuu - miten jatkossa pystytään pitämään koko Suomi asuttuna? Kuka viljelee maata? Mistä ruoka? 

Yksi asia on aivan varma ja se on kamala asia - Suomessa on jo ja tulee yhä enempi olemaan energiaköyhiä ihmisiä eli heitä, joilla ei ole varaa käyttää energiaa, kulkea autolla, käyttää sähköä, lämmittämään asuntoa.

Suomi vuonna 2021- osa ihmistä istuu pimeässä ja kylmässä - kun pelastamme ilmastoa.

2 kommenttia .

Ilmastotouhuja

Maanantai 13.9.2021 - Pia P

Joskus oli luonnonsuojelu muotia. Taitaa aikaa olla vain pari vuotta - juuri ennen ilmastonlämpiämisen takia hiilidioksiidi - päästöjen laskeminen.

Ympäristösuojelu aiheutti esim rikkidirektiivin, jonka ansiosta tai takia Itämeren laivoihin tehtiin mittavia remontteja ja savukaasuihin pesureita. Olipa muutaman vuoden Turun laivassa mahtava pystypurje laskemassa polttoaineen kulutus. Polttoaineen rikkipitoisuutta laskettiin. Silloin talkoisiin ei osallistunut Välimeren laivasto eli säädökset eivät koskeneet sen alueen laivoja.

Silloin tutkittiin mitä piipun päästä tulee ulos eli savukaasukäsittelyjen jälkeen ulos tuleva savu. Suurin osa näkyvästä savusta on vesihöyryä. Esimerkiksi Kuopion Haapaniemen lämpävoimalan piirusta tulee lähinnä vesihöyryä ja Varkauden Riikinevan jätepolttolaitoksen piipusta tulee ulos puhtaanpaa ilmaa kuin olemassa oleva ilma.

Ympäristön suojelu käsitti myös roskaamisen estäminen, jäteveden puhdistaminen, autojen pakokaasut (hyvin tiukat rajat) yms.

Nyt on muotia ilmaston lämpiämisen estäminen. Lämpö- ja sähkövoimalaloiden sisään menevä tuote on kiinnostavampi kuin se, että ihmiset saa lämpöä ja valoa kotiinsa ja jopa pystyvät maksamaan niiden laskun. Ilmastotouhussa on kotimaisesta turpeesta siirretty venäläiseen kokopuun hakkeeseen.

Bensa - ja diesel autoista pitää päästä eroon sen polttoaineen takia. Uloshan tulee aika puhdasta pakokaasua katalysaattoreiden yms ansiosta. Toimiva auto pitää romuttaa ja tilalle tehdään uusi sähköauto, jonka akkumineraaleja kaivavat pikkulapset Kongossa ja sähköä ostetaan Venäjän hehkupojilta eli ydinvoimaloista. Akkujen käyttäikä on vielä lyhyt ja uusiminen maksaa jopa uuden auton verran. Osassa kaupunkiautoissa akut on osa runkoa eli ne viedään muutaman vuoden kuluttua sähköautojen hautuumaalle, koska purkaminen on kallista ja vaarallista.

Sähköauto maksaa 30 000- ja ihmiset ajavat 3 000 autoilla. Ei ihan kohtaa maksukyky ja auton hinta.

Tuulimyllyt ei pyöri pakkasella, kovassa tuulessa eikä tuulettomina päivinä. Siellä on voiteluaineena erityisen vaaralista ainetta, lasikuitulapoja ei voida kierrettää ja valtion tuella (velkarahalla)  tuottaa todella kallista sähköä muutaman prosentin verran sähkön tarpeesta. Ja niitä pitää saada lisää, koska ilmaston lämpiäminen.

Ilmasto muuttuu, se on aivan varma. Mutta miten paljon me suomalaiset voimme itseämme ruoskia, että olemme koko maapallon esimerkkimaa? Kuinka paljon tavallinen suomalainen kestää lisääntyvää maksutaakkaa?

Suomi on pitkän talven pimeä ja kylmä maa sekä pitkät välimatkat harvaan asuttuna. Meillä on jo puhdas teollisuus ja tarve käyttää yksityisautolua - polkupyörällä ei moni ajele 30 asteen pakkasessa 30 km työmatkoja.

Järki pitäisi touhuinen saada!

Tiedättekö, paljonko ilmakehässä on hiilidioksiidia?

Se on 0,04%. Ihan oikeasti - 

Kommentoi kirjoitusta.

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »